Suojeltujen rakennusten merkitsemisestä

Communities Suomi (Finland)
1

Hei,

Erään Stadilaisen rakennuksen tageihin liittyvän karttakommentin yhteydessä huomasin, ettei kaavassa suojeltuja rakennuksia ole erityisen suunnitelmallisesti merkattu OSMiin. Ajattelin kysellä täältä ajatuksia ja huomioita tähän aiheeseen.

Rajaan käsittelyn tässä koskemaan yksinomaan rakennuksia (ja muutamasta käytännön syystä esimerkkini tulevat pääosin Helsingistä). Suojelupäätöksiä on siis olemassa myös esimerkiksi kulttuuriympäristöille ja luonnonsuojelualueille, joita OSMistakin löytyy jo jonkin verran. Rakennuspolygonit ovat kuitenkin olemassa OSMin tietokannassa jo building=*-tagilla, kun taas kulttuuriympäristön rajaukset pitäisi useimmiten varmaan tehdä erikseen omalla polygonillaan tai niiden relaatiolla (kuten Stadissa Suomenlinnan UNESCOlta tuleva heritage=1-relaatio).

Ilmeisesti rakennuksia voidaan suojella toisaalta rakennusperintölain perusteella ja toisaalta asemakaavalla. Tietääkö joku joitain muita mahdollisuuksia?

Viisi vuotta vanha tieto kertoo, että rakennusperintölain mukaisia suojelupäätöksiä on (tai oli) Suomessa 331 kappaletta. Tuossa luvussa lienee mukana muitakin kuin rakennuksia? Nuo kohteet ovat kaiketi haettavissa Museoviraston palvelusta, mutta tuolla verkkosivulla todetaan, että “Toistaiseksi rekisteri sisältää myös tarkistamattomia, vanhentuneita tai puutteellisia tietoja.”

Kaavassa suojeleminen taas…

[…] tapahtuu merkinnöillä, jotka vaihtelevat hieman kaavakohtaisesti. Suojelu voidaan merkitä kirjainyhdistelmillä kuten sr, SR tai /s, ja merkinnän perään voidaan liittää myös numero suojelustatusta täsmentämään. Esimerkiksi SR-1 tarkoittaa tavallisesti valtakunnallisesti merkittäväksi määriteltyä suojeltua rakennusta, kun taas SR-3 luokiteltu rakennus voi olla tärkeä kaupunkikuvallisesti. (Aura Kivilaakso: “Rakennusperintö suojelun kohteena”, Suomen rakennustaiteen museo 2019)

Tälle kaiketi sopisi OSM Wikin heritage=*-avaimen sivulla esitellyn mallin mukaan protect_class=22-tagi (ja uusi suojelutyypin yksilöivä ref:???= sr-1/sr-2/sr-3 selitys). Pikainen Overpass-haku paljastaa, että tuolla tagilla on merkattu tällä hetkellä Suomessa Helsingin päärautatieasema, Turun tuomiokirkko & Yo-kylä sekä Maikkulan Kartano Oulussa. Tosiasiassa sr-1-merkinnällä suojeltuja rakennuksia on yksin Helsingissä kymmenittäin, ja sr-2 sekä sr-3 merkittyjä rakennuksia karkeasti pari sataa. Mikähän muuten tosiaan olisi hyvä ref:-avaimen arvo näille kohteille?

Nuo kaavasuojelumerkinnät näkyvät Helsingissä esim. “Ajantasa-asemakaava”-aineistossa, joka on saatavilla WMS-tasona JOSMiin, sekä Stadin palvelukartasta.

Mitkähän ovat noiden rekistereiden ja tasojen lisenssit ja käyttöehdot? Itse vedin tässä vähän vesiperän. Lukuun ottamatta Stadin palvelukarttaa (ja ehkä siten myös Ajantasa-asemakaavaa??) jonka lisenssi on—kaiketi—CC BY 4.0 (eli OSMille ongelmallinen???). Mutta voivatko rakennusperintölain kaltaisen viranomaispäätöksen kautta suojeltujen kohteiden listat olla rajoittavan lisenssin alla? Entä onko lisenssin ehtojen toimeenpanon kannalta eroa, jos suojelutiedot kaivaa kartan asemesta listasta tai luettelosta? Ainakin luetteloiden tekijänoikeusstatus on kaiketi eri kuin karttojen?

Kaikenlaisia kommentteja, kritiikkejä ja ajatuksia saa kernaasti esittää alla!

2

Mielenkiintoinen avaus, varsinkin kun sain juuri äsken täydennettyä Helsingissä luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet.

Kirkkolailla on ainakin suojeltu kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkkorakennukset ja kirkkohallitus voi suojella itse myös myöhemmin rakennettuja kirkkorakennuksia.

Tuo sr-1 jne. jaottelu on mielestäni ihan hyvä, standardimerkintä asemakaavoissa, joten voisi ihan hyvin mennä jonkun tagin alle. Ehkei suoraan ref= koska rakennuksilla voi olla myös muita tähän sopivia arvoja, jotka aiheuttaisivat päällekäisyyksiä. ref:rs= eli rakennussuojelu?

Rakennuksiin tulisi ilmeisesti myös merkitä heritage=*, joka vastaa päätöksen hallinnollista tasoa. Eli asemakaavoissa kunnan admin_level (8) ja rakennusperintölailla Suomen (2). Unesco-kohteissa sitten korkein eli maailmanlaajuinen (1). Protection_title voisi olla esimerkiksi asemakaava/kirkkolaki/rakennusperintölaki.

Käyttöoikeusasiaan en valitettavasti osaa ottaa kantaa. Mutta tässä päällimmäiset ajatukset, ehdottomasti peukkua standardisoinnille Suomen aineistossa!

1 Like
3

Hei, ja kiitos kommenteistasi!

Juu, huomasin muuten tämän kun tutkiskelin aihetta varten muita protect_class-luokkia OSMissa. Minunkin on pitänyt pitkään lisätä tämä suojeltu mänty ja Tamminiemen tammet kartalle. Poljen työmatkani niiden ohi. Mutta nyt nekin ovat kartalla. Suurkiitokset sinulle isosta työstä!

Saako udella, mistä aineisto(i)sta löysit nämä kohteet?

Tosiaan! Tuosta rekennusperintörekisteristä voi näköjään etsiä nämäkin kohteet erikseen. Myös 1998 tehty rautatiesopimus on vissiin suojellut joitain. Onkohan noissa, ja asemakaavassa suojelluissa kohteissa paljonkin päällekkäisyyksiä? No, pitää katsella ja etsiä!

Sanottakoon muuten, että ensimmäisessä postauksessani luettelemani luvut ovat väärin. Noita suojelupäätöksiä on 331, mutta niiden varassa suojeltuja rakennuksia “toista tuhatta” kappaletta Suomessa. Myös arvioni Helsingissä asemakaavalla suojelluista kohteista oli pahasti alakanttiin. Ei mennyt ehkä ihan kertaluokalla pieleen, mutta niitä on paljon. Ja, siis, rajaus Helsinkiin johtuu yksinomaan siitä, että satun asumaan täällä ja Stadin asemakaava on saatavilla helposti. Aihe koskee toki koko valtakuntaa.

Juu, juuri tuota ref:-tagin kaksoispisteen jälkeen tulevaa yksilöivää viitettä tarkoitin. Tuo ref:rs=* on oikein hyvä ehdotus, voisi ottaa käyttöön! Mikäli eriäviä mielipiteitä ei löydy, voisin dokumentoida nuo arvot jossain vaiheessa tuonne aiemmin linkkaamalleni heritage-avaimen sivulle Suomen kohdalle, tai laittaa ehkä tähän threadiin ensin ehdotuksen lisäyksestä.

Tälläkin palstalla on keskusteltu erilaisten CC BY-lisensoitujen aineistojen käytöstä, mutta yksiselitteistä johtopäätöstä niiden käyttöoikeudesta OSMiin ei kai ole. Tässä keskustelussa pakkaa sekottaa (ehkä) se, ettei aineistosta kopioitaisi polygonien ääriviivoja, vaan ainoastaan suojelustatus. Ajantasa on siis rasterikuva-aineisto, eli tuo kuvassa oleva sr-[1|2|3]-tekstijono pitää katsoa niistä rakennus kerrallaan.

Vaihtoehtoisiakin lähteitä löytynee! Luulisi, että asemakaavan suojelupäätökset löytyvät kaupungin arkistoista, päätöshistoriasta. Kuinkahan kattavasti ne on digitoitu? Pitääpä yrittää selvittää Muutamallekin Helsingin kaupunginosalle on tehty rakennusinventointeja. Noihinkin aineistoihin viittaaminen on kaiketi täysin ongelmatonta (mutta source-tagi hyvä idea, kuten aina ja monestakin syystä). Samoin muutamissa kaupunginosahistoriikeissa ja esimerkiksi Hesarin korttelikirjasarjassa on mainittu rakennusten suojelustatuksia.

Toki nuo rakennusinventoinnit ovat vähintään 20 vuotta vanhoja. Ainakin pikaisella selauksella Korttelikirjasarjassa on kyllä puutteita (ja ne ovat 40 vuotta vanhoja). Ja nythän Valtioneuvoston linnan sisäpihan painotalo puretaan sr-statuksesta huolimatta, eli eipä suojelukaan ole kiveen kirjoitettu.

4

Työskentelen luonnonsuojelun parissa ja minulla on aika helppo pääsy ls-alueiden perustamispäätöksiin :smiley: Siksi aineistoissa on myös sellaisia tuoreita luonnonsuojelualueita, joita ei ole vielä missään muissa karttapalveluissa. ID-editorin puolella MML:n taustakartta auttaa aika paljon tarkassa muodossa vanhemmissa. Helsingin luonnonmuistomerkkien osalta paras lähde on Lumoava Helsinki -kirja, jossa kuvaukset ja valokuvat kaikista. Toki suurin osa näistä kohteista oli jo muiden tekeminä ennen kuin aloitin hommaa!

Tuli vielä mieleen, että jos laittaisikin ref:sr niin arvona voisi olla pelkkä numero 1-3?

HRI tosiaan jakelee suojeltujen rakennusten dataa CC-BY 4.0 lisenssillä, mutta en tosiaan ole lakiseikoista niin perillä. Luulisi että pelkkä tieto rakennuksen suojelustatuksesta ei aiheuta lisenssiongelmia, kun rakennuspolygonit ovat muuten jo olemassa, kuten sanoit. Jos pelkästään Helsingissä on suojeltu yli 4000 rakennusta niin onko niiden lisääminen muuten kuin tämän ja muiden kuntien/kaupunkien vastaavan aineiston luvallisella käytöllä mielekästä? Toki puitteet on hyvä luoda.

1 Like
5

:clap: :vulcan_salute:

Juu, tätä pitää vielä selvittää. Eri aineistoissa on tosiaan päällekkäisyyksiä, ja noita koodeja on muitakin kuin nuo sr-1/2/3-arvot (kuten tuossa lainaamassani Aura Kivilaakson raportissakin todetaan). Yksi kaavasta löytyvä arvo on “sr” :wink: . Ehkä dokumentoinnin kannalta on paras kopioida nuo arvot suoraan ja sellaisinaan aineistoista tuon yksilöivän ref:sr= tagin alle.

Pikaisella selauksella Ajantasa-asemakaavan WMS-tason ja Stadin palvelukartan välillä on myös ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi Vuorikatu 8 on Ajantasassa sr-1, mutta palvelukartassa sr-2. Palvelukartan data päivitetään kahdesti vuodessa, mutta Ajantasan aineistokuvauksen mukaan sen päivitys on “jatkuvaa”. Yritin löytää helpohkoa keinoa etsiä tarkkoja ja talo- tai tonttikohtaisia suojelupäätöksiä näiden ristiriitojen ratkaisemiseksi, mutta ei voi sanoa muuta kuin, että pitääpä jatkaa tätäkin prosessia.

Lisäksi suojelupäätöksiä on ilmeisesti tehty (ehkä) päällekkäin: esimerkiksi Huopalahden asema on suojeltu toisaalta 1998 Rautatiesopimuksen nojalla, mutta sillä on myös kaavaan merkattu sr-1 status sekä Palvelukartassa että Ajantasassa. Tagauksen kannalta tämä ei ole fataali ongelma, koska eri arvot saman tagin alla voi erottaa OSMissa kanonisesti puolipilkulla. Voi tietysti myös olla että yksi implikoi heti toista. Pitää selvitellä vielä!

Näin minäkin tämän järkeilin. Selvitellään tätäkin.

Ja kaikenlaisia lisähuomioita ja kommenttaja saa kernaasti laittaa edelleen!