Hei,
Erään Stadilaisen rakennuksen tageihin liittyvän karttakommentin yhteydessä huomasin, ettei kaavassa suojeltuja rakennuksia ole erityisen suunnitelmallisesti merkattu OSMiin. Ajattelin kysellä täältä ajatuksia ja huomioita tähän aiheeseen.
Rajaan käsittelyn tässä koskemaan yksinomaan rakennuksia (ja muutamasta käytännön syystä esimerkkini tulevat pääosin Helsingistä). Suojelupäätöksiä on siis olemassa myös esimerkiksi kulttuuriympäristöille ja luonnonsuojelualueille, joita OSMistakin löytyy jo jonkin verran. Rakennuspolygonit ovat kuitenkin olemassa OSMin tietokannassa jo building=*
-tagilla, kun taas kulttuuriympäristön rajaukset pitäisi useimmiten varmaan tehdä erikseen omalla polygonillaan tai niiden relaatiolla (kuten Stadissa Suomenlinnan UNESCOlta tuleva heritage=1
-relaatio).
Ilmeisesti rakennuksia voidaan suojella toisaalta rakennusperintölain perusteella ja toisaalta asemakaavalla. Tietääkö joku joitain muita mahdollisuuksia?
Viisi vuotta vanha tieto kertoo, että rakennusperintölain mukaisia suojelupäätöksiä on (tai oli) Suomessa 331 kappaletta. Tuossa luvussa lienee mukana muitakin kuin rakennuksia? Nuo kohteet ovat kaiketi haettavissa Museoviraston palvelusta, mutta tuolla verkkosivulla todetaan, että “Toistaiseksi rekisteri sisältää myös tarkistamattomia, vanhentuneita tai puutteellisia tietoja.”
Kaavassa suojeleminen taas…
[…] tapahtuu merkinnöillä, jotka vaihtelevat hieman kaavakohtaisesti. Suojelu voidaan merkitä kirjainyhdistelmillä kuten
sr
,SR
tai/s
, ja merkinnän perään voidaan liittää myös numero suojelustatusta täsmentämään. EsimerkiksiSR-1
tarkoittaa tavallisesti valtakunnallisesti merkittäväksi määriteltyä suojeltua rakennusta, kun taasSR-3
luokiteltu rakennus voi olla tärkeä kaupunkikuvallisesti. (Aura Kivilaakso: “Rakennusperintö suojelun kohteena”, Suomen rakennustaiteen museo 2019)
Tälle kaiketi sopisi OSM Wikin heritage=*
-avaimen sivulla esitellyn mallin mukaan protect_class=22
-tagi (ja uusi suojelutyypin yksilöivä ref:???=
sr-1
/sr-2
/sr-3
selitys). Pikainen Overpass-haku paljastaa, että tuolla tagilla on merkattu tällä hetkellä Suomessa Helsingin päärautatieasema, Turun tuomiokirkko & Yo-kylä sekä Maikkulan Kartano Oulussa. Tosiasiassa sr-1
-merkinnällä suojeltuja rakennuksia on yksin Helsingissä kymmenittäin, ja sr-2
sekä sr-3
merkittyjä rakennuksia karkeasti pari sataa. Mikähän muuten tosiaan olisi hyvä ref:
-avaimen arvo näille kohteille?
Nuo kaavasuojelumerkinnät näkyvät Helsingissä esim. “Ajantasa-asemakaava”-aineistossa, joka on saatavilla WMS-tasona JOSMiin, sekä Stadin palvelukartasta.
Mitkähän ovat noiden rekistereiden ja tasojen lisenssit ja käyttöehdot? Itse vedin tässä vähän vesiperän. Lukuun ottamatta Stadin palvelukarttaa (ja ehkä siten myös Ajantasa-asemakaavaa??) jonka lisenssi on—kaiketi—CC BY 4.0 (eli OSMille ongelmallinen???). Mutta voivatko rakennusperintölain kaltaisen viranomaispäätöksen kautta suojeltujen kohteiden listat olla rajoittavan lisenssin alla? Entä onko lisenssin ehtojen toimeenpanon kannalta eroa, jos suojelutiedot kaivaa kartan asemesta listasta tai luettelosta? Ainakin luetteloiden tekijänoikeusstatus on kaiketi eri kuin karttojen?
Kaikenlaisia kommentteja, kritiikkejä ja ajatuksia saa kernaasti esittää alla!