Kiitokset hyvistä huomioista @JRA :lle ja @tikola :lle!
Juu, jotakuinkin näin! Toinen tunnistamiskeino on selvästi eri kivilaji erilajisella kalliolla tai -ympäristössä. Tämä on toki maallikkogeologille aika haastava tehtävä.
Kuten mainitsin aiemmin, fyysinen koko on tässä varmaan aika määräävä kriteeri myös. Harjuilla ja niiden läheisyydessä löytää—oletettavasti samanlaisesta etiologiasta johtuen—myös siirtolohkareita. Varmaan niitä on myös hautautuneena soraan, ehkä paljonkin. Siirtolohkarekandidaatteja löytää kyllä metsistä aina silloin tällöin. Mutta keskellä metsää ne eivät ole välttämättä aina löydä kovin montaa kiinnostunutta silmäparia.
Sanottakoon myös, että tuossa aiemmin linkkaamassani boulderointikartassa (pikaisen selailun jälkeen) varmaankaan läheskään kaikki kohteet eivät ole siirtolohkareita. Tämäkin käy kyllä järkeen: ‘boulder’ kun tarkoittaa lohkaretta ja vain osa lohkareista on jääkautisia siirtolohkareita.
Mutta selvästikin, eri aineistoista löytää hyvin eri kriteerein poimittuja siirtolohkareita. Missään ei oikein ole kattavaa aineistoa kaikista. Esimerkiksi tuosta boulderointikartasta löytää monia (ehkä vähän pienempiä) kohteita, joita ei ole mainittu monessakaan geologisemmassa lähteessä. Osa nykyisillä takapihoilla ja kaupunkialueilla olevista siirtolohklareista puuttuu taas näistä molemmista lähteistä (ehkä siksi, että ne eivät ole kiipeilemiseen riittävän haastavia, ja liian pieniä tai tavanomaisia ollakseen geologisesti merkittäviä). Isoimmat, historiallisesti merkittävimät ja osa suojelluista löytyvät Wikipediasta, mutta esim. nuo kiipeiltävät siirtolohkareet puuttuvat virallisimmista listoista.