Pyörällä ajaminen on kiellettyä myös moottoritiellä mainittujen tapausten lisäksi, mutta se ei muuta asiaa.
Mitä tulee jalkakäytäviin ja D4-liikennemerkin käyttöön: vanhassa tieliikennelaissa oli maininta, että reunakivellä erotettua jalkakäytävää ei “yleensä” merkitä jalkakäytävän liikennemerkillä. Tässä voi miettiä ruutukaavan alueita kaupungeissa, jossa pyöräily pitäisi tapahtua ajoradalla ilman mitään liikennemerkkiä. Siispä mainitut tapaukset D4-merkin käytöstä ei ole mikään erityistapaus vaan jalkakäytävllä saa pyöräillä vain lapsi riippumatta siitä onko se merkitty D4-merkillä vai ei.
Metsäpolut yms. olisi minusta järkevämpää merkitä highway=path eikä highway=footway.
Löysin Overpassilla Helsingistäkin muutamia highway=footway + bicycle=designated. Katunäkymäkuvissa kyseiset oli merkitty yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkillä (D6). Tälllainen on minusta väärin. Ymmärrän, jos vaikka parkkialueella käytetään highway=footway + bicycle=yes, joskaan ei tarpeen koska siinä pysäköintialueella saa joka tapauksessa pyöräillä.
Sekä Suomen tieliikennelain että kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen näkökulmasta sekä D6 (yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä) että D7 (pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain ts. maaliviivaerottelu) ovat liiikennesääntöjen näkökulmasta pyöräteitä, joten niissä pitäisi olla aina highway=cycleway + foot=designated + segregated=yes/no.
Puistokäytävilä ja metsäpoluilla olisi toki hyvä, jos tagittaminen olisi yksiselitteistä ja yhdistyisi loogisesti liikennesääntöihin. Niistä taitaa kuitenkin olla osa tulkinnanvaraisia, joten on vaikea saada ohjeita siksi kuntoon.
Piirto-ohjeet olivat minusta nyt selkeämmät kun kävin wikistä lukemasta. (Lisäsin pari rivinvaihtoa luettavuuden parantamiseksi.)
Nuo highway=footway + bicycle=designated viivat ovat varmaankin suurimmaksi osin epähuomiossa tai tietämättömästi tägätty tuolla tavalla. Kyseessä näyttäisi olevan yleensä kevyenliikenteenväylä, suojatie/pyörätien jatke tai sitten kävelytie, jota ei ole merkitty liikennemerkillä kevyenliikenteenväyläksi ja jossa pyöräilyä ei ole kielletty. Olen myös törmännyt moottoriajoneuvolla kielletty (ilman poikkeuksia) + F52 (“Jalankulkijalle tarkoitettu reitti”) + F50_8 (“Tietylle ajoneuvolle tarkoitettu reitti, polkupyörä”) merkkiyhdistelmään, jossa highway=footway + bicycle=designated voisi olla ihan järkeväkin merkkaustapa. Lisäksi Turussa on yksi käyttäjä, joka tägää pyörätien jatkeen highway=footway + bicycle=designated + footway=crossing, koska pyöräilijällä on niissä väistämisvelvollisuus.
Juu, täsmälleen näin! Kuten @ssundell kin kirjoittaa, tuollainen merkkaus on tosiaan yksiselitteisesti väärin.
Minusta itse asiassa juuri tästä ajatuksesta seuraa aika suoraan, ettei highway=footway ja bicycle=yes voi olla sinänsä millään tavalla ristiriitainen tai väärä merkintä. Tällainen tie on, nimenomaan, liikennemerkillä merkkaamaton tie/polku, jolla on laillista (ja muiden fyysisten ominaisuuksiensa puolesta muutenkin oivallista) ajaa polkupyörällä, mutta joka ei voi olla cycleway juurikin yllä mainitusta syystä.
Jalkakäytävät muodostavat sillä tavalla oman kategoriansa, että niillä pyöräily on ilman erillistä liikennemerkkiäkin aikuisilta kielletty. Olen toisaalla argumentoinut, että siksi Suomessa footway=sidewalk ja bicycle=no on (tällaisille jalkakäytäville) ihan pätevä yhdistelmä.
bicycle=designated ei kuitenkaan implikoi suoraan cycleway-tietyyppiä, sillä (kuten oli aiemmin puhetta tällä palstalla) myös C2-liikennemerkin takia highway=service-tieksi merkattu tie voi olla liikennemerkillä merkattu pyörätie, eli bicycle=designated. [EDIT:] Tässä mielessä siis @ssundell in ilmaisema ihan järkevä toive siitä, että pääsyoikeudet olisivat linjassa tietyypin implisiittisten oletusten kanssa alkaa jo vähän hajota. Tietyyppi ei OSMissa kai usein suoraan implikoi kovinkaan spesifiä pääsyoikeutta, ainakaan tieverkoston alimmassa päässä. Juuri siksi nuo lisätagit ovat tarpeen ja keksitty.
Niin, “puistokäytävä” herättää sanana monenlaisia mielikuvia. Onkohan Esplanadin tai Vanhankirkonpuiston kävelyteillä pyöräily kielletty? Ei varmaankaan. Vanhankirkonpuistoa lukuun ottamatta hautausmaat eivät ole varsinaisia puistoja, ja ainakin Hietaniemen hautausmaalla taitaa olla pyöräkieltomerkki (tai ainakin kaino-vieno toivomuslappu, ettei siellä pyöräiltäisi). Hietsu on myös kauttaaltaan aidattu ja öisin lukittu, eli ei tässäkään mielessä hyvä pyöräväylä.
Keskuspuistossahan (ja muissa Stadin, isoissa, metsäisissä puistoissa) on järkyttävän paljon juuri tällaisia päällystämättömiä teitä, joilla saa pyöräillä (poislukien muutamat liikennemerkillä merkatut hevostiet, joilla ei saa). Pikaisen overpass-haun ja Mapillaryseikkailun jälkeen monellakaan näistä poluista ei ole yhtään mitään liikennemerkkejä, ainoastaan satunnaisia “Ei talvikunnossapitoa”-laattoja. Keskuspuiston läpi nyt OSMissa merkatut highway=cyclewayt taitavat olla teitä, joiden päätepisteet johtavat, (lyhintä reittiä) puiston ulkopuolella, merkatuille pyöräteille. Nehän voisi tietysti muuttaa footwayksi, jos haluaa olla johdonmukainen.
Mutta valtaosa vaikkapa keskuspuiston cyclewaystä ja footwaystä eivät leveytensä tai pinnan materiaalin ja laadun puolesta eroa toisistaan. Minusta vaikkapa näissä tapauksissa highway=footway ja bicycle=yes -tagaus puoltaa paikkaansa. Ainakaan se ei voi olla lain mukaan mitenkään virheellinen. Toki myös Keskuspuistosta löytyy sitten kinttupolkuja, joilla peruspyörällä pyöräily voi olla hankalaa. Ehkä niille sitten tuo path-arvo tai sopiva surface/mtb:scale arvo on hyvä yhdistelmä.
Stadin ulkopuolellakin monet talvisin laduiksi ajellut metsätiet ovat kesäisin oivia (ja liikennemerkittömiä) pyöräteitä. Niin, “metsätie” on toki myös veltto ilmaisu. Viittaan tässä ensisijaisesti siis teille, joilla ei saa ajaa autolla/moottoriajoneuvolla. Olisiko tosiaan pururata marginaalisesti parempi ilmaus. Niillekin tuo footway+bicycle=yes puoltaa minusta ihan paikkaansa.
Palaan jälleen niihin moottoriajoneuvoihin ja pyöräteihin, keskustelu puistokäytävistä sopii omaan ketjuunsa.
Asia tosiaan on näin, eikä niin kuin itse väitin. Kuntaliiton kustantaman “Liikennemerkkien käyttö kaduilla” -oppaan 3. painoksen mukaan “Merkit D5–D7 (pyörätie, yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ja pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain) toistetaan jokaisen kadun ja maantien risteyksen jälkeen ja tarvittaessa muunkin risteyksen jälkeen, jos pyörätien jatkumisesta voi syntyä epäselvyyttä.” (luku 4.3, s. 44)
Samanlaista ohjetta antaa Väyläviraston ohje 20/2020 “Liikennemerkkien käyttö maanteillä”: “Merkki toistetaan yleensä jokaisen maantien ja kadun risteyksessä, jossa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä jatkuu. Poikkeuksellisesti merkkejä ei tarvitse toistaa, jos risteykset ovat niin lähekkäin, että seuraavat merkit näkyvät eikä väylän jatkumisesta synny epäselvyyttä.” (luku 6.2, kohta D6, merkin sijoitus, s. 179) Sen lisäksi todetaan: “Jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettua tietä ei merkitä jalkakäytäväksi tai pyörätieksi niiltä osin, kuin sillä joudutaan sallimaan esimerkiksi kiinteistölle suuntautuva moottoriajoneuvoliikenne.” (luku 6.2, kohta D6, merkin käyttö, s. 178)
Myös Kuntaliiton ohjeessa käytetään hyvin tarkasti ilmaisua “pyöräliikenteelle tarkoitettu katualue” “pyörätien” sijasta sellaisista teistä, joilla on “Huoltoajo sallittu” -lisäkilpi. Ratapihan vieressä oleva Pohjoisbaana olisi siis ohjeiden mukaan “pyöräliikenteelle tarkoitettu” ajorata. Tämä taas viittaa siihen, että tiemerkinnät ovat ‘laittomia’ ja oikeasti paikalla kuuluisi olla liikennemerkkeinä F50 polkupyörätunnuksella ja F52.
Englanninkielinen wiki sanoo pyörätien tagista seuraavaa: “Ways that are not marked as cycleway by traffic signs (and are therefore open to non-bicycle traffic (e.g., moped or horse) should typically be tagged as highway=path instead of highway=cycleway.” Tässä ei kuitenkaan voida käyttää pathia, koska tie on moottoriajoneuvollekin sopiva. Vaikka wikissä kehotetaan tutustumaan ankkatestiin (“Jos se näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka”), edellisissä kappaleissa löytyy syitä sille, miksi väylä ei ole pyörätie.
Ei voi olla, koska “sulkuviiva on yhtenäinen ajokaistojen välissä oleva valkoinen viiva” (TLL). Sen sijaan kyseessä on reunaviiva, jota voidaan käyttää pyörätien reunassa. Reunaviivan ylittäminen ei ole kiellettyä, tosin jalkakäytävän puolella nyt ei muutenkaan saa (yli 12-vuotias) pyöräillä.
Eräällä yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä (highway=cycleway ja foot=designated) oli samaan tolppaan merkin D6 alle asennettu liikennemerkki C1 “Ajoneuvolla ajo kielletty”, joka peruu kuitenkin ensimmäiseen merkkiin olennaisesti kuuluvan oikeuden kuljettaa polkupyörää tiellä ( → vehicle=no). Tämä merkkiyhdistelmä ei periaatteessa vastaa jalkakäytävää, koska C1 velvoittaa myös sitä alle 12-vuotiasta pyöräilijää. Merkit ovat laillisia ja vaikka tienpitäjä ei tätä olisi tarkoittanutkaan, pyöräily pyörätiellä on kielletty. Vaikka kieltoa tuskin valvotaan tai sen rikkomisesta rangaistaan, olisi minusta ehdottoman väärin laittaa jotain muuta kuin vehicle=no tälle tielle. footway:ta voisin kyllä harkita, eihän pyöräily ole tiellä mitenkään mahdollista lain mukaan. Tienpitäjän tarkoitusperien arvuuttelemista helpompaa olisi vain olettaa, että tienpitäjä käyttää ainoastaan tarpeellisia merkkejä ja käyttää aina kaikkia tarpeellisia merkkejä ja linjata, miten ‘laittomien’ liikenteenohjauslaitteiden kanssa tulee toimia OSM:issa.
En usko, että OSM innostaisi ihmisiä kokeilemaan autoilua baanalla tai vaatimaan sakkoa kaupungille laittomasta pyörämaalauksesta, varsinkin kun mielenkiintoisimmat tapaukset ovat piilossa karttadatan ominaisuustietoina, ei karttanäkymässä saati kolmenkymmenen sekunnin mittaisessa somevideossa. Hieman enemmän uskon yhteistyökykyiseen tienpitäjään, joka voisi muuttaa liikennejärjestelyjään.
Voisiko oneway=no tiellä sopia tähän? highway=cycleway+oneway=no -yhdistelmä löytyy jo 5600:sta Suomen OSM:issa olevasta 122 400:sta ei-yksisuuntaisesta pyörätiestä (4,56%). Uuden tieliikennelain mukaan jokainen pyörätie ilman lisäkilpeä on 1.6.2027 siirtymäajan päätyttyä yksisuuntainen, joten kaikki lisäkilvellä osoitetut “poikkeustapaukset” olisi kyllä syytä merkitä kaksisuuntaisiksi. Jo nyt kaksisuuntaisuuden merkitseminen karttadataan olisi hyödyllistä lisäkilpien asennuksen seuraamiseksi ja kaikkien muiden teiden yksisuuntaisuuden määrittelemiseksi neljän vuoden kuluttua ja vuonna 2027 voisi vain tarkistaa tiet, joilla ei ole minkäänlaista yksisuuntaisuustietoa, ja katsoa, onko merkkiä asennettu ja antaa sitten pyörätielle sopiva oneway-arvo. Saa nähdä, saadaanko määräaikaan mennessä kaikissa kunnissa noita kylttejä paikoilleen kaikille pyöräteille vai herääkö keskustelua tienpitäjän tarkoitusperistä…
Sellaisella pyörätiellä saat ajaa H10-kilvessä olevan nuolen suuntaan. Jos tolpassa ei ole liikennemerkkiä H23.2, on pyörätie yksisuuntainen sinun suuntaasi, koska pyörätien merkkiä ei pitäisi olla ikinä sellaiselle tielle, jonne pyörätien merkin suunnasta ei saa ajaa. Toisaalta, Väyläviraston ohjeessa 20/2020 sanotaan, että “Merkin D5 yhteydessä ei käytetä muita vaikutusalue-lisäkilpiä H9.2, H10 ja H11”. (luku 6.2, kohta D5, yleistä, s. 176) Tälläistä merkkikomboa et tulisi näkemään, jos ohjeita noudatettaisiin.
Kiitos muuten tästä linkistä, en ollut onnistunut löytämään tuota Kuntaliiton ohjetta. Pitää kelailla sitä muiltakin osin ajatuksen kanssa läpi.
Erityisesti silloin, kun väylällä on tuo F50 & F52 -pari, olen tosiaan noilla moottoriajoneuvolla ajo kielletty -teillä käyttänyt tagisettiä highway=service/residential, bicycle=designated, foot=designated. Esimerkiksi Baanan tapauksessa oikea tietyyppi lienee service, vaikkapa
Pirkkalasta taas löytyy tienpätkiä, jotka ovat asuinkatuja ja siten residential mutta myös nimenomaan pyöräilyn ja jalankulun reittejä.
Nämä ovat kyllä semisti surullisia virityksiä
Periaatteessa näin. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaisi, että OSM:stä tulisi monin paikoin käyttökelvoton. Esimerkkinä: Tampereella Paasikiventien etelälaidalla kulkee pyörätie. Tai siis kulkisi, jos se olisi sellaiseksi merkitty - tällä hetkellä pyörätien merkkiä ei ole ilmeisesti sen paremmin Pohjanmaankadun risteyksessä kuin Rantatien päässäkään.
Tuo on kuitenkin toinen pääreitti Tampereen keskustasta Länsi-Tampereelle ja Ylöjärvelle, joten jos nyt OSM muutettaisiin lainmukaiseksi (!) se tarkoittaisi käytännössä, että kaikki OSM:ää käyttävät reitittimet ohjastaisivat pyöräilijät jatkossa kapuamaan Pispalaan. Ei huono reitti sekään, mutta esimerkiksi merkittävästi enemmän kuntoa vaativa.
Ykköstoive tietysti olisi tosiaan saada tienpitäjä merkitsemään väylät oikein.
Tämä on muuten mielestäni erinomaisen hyvä ajatus ja ansaitsisi melkeinpä tulla mainituksi tuolla Wiki-sivulla. Pitänee ottaa sinne kuva lisäkilvellisestä liikennemerkistä niin voisi ohjeistaa, että oneway=no väylälle silloin (ja vain silloin), kun merkissä on myös lisäkilpi.
Juu, piti jo aiemmin kommentoida ihan samaa, tämä tosiaan olisi minustakin erinomainen idea ja muutos wikiin!
Wikimuutos tässä kohtaa olisi myös varmaan aika ongelmaton, koska se seuraisi täysin suoraan muuttuneesta lainsäädännöstä. Aiemmin oneway=no oli ehkä vain selventävä tagi pyörätiellä, mutta nyt sen merkitystä voisi tosiaan muuttaa niin että se seuraisi ainoastaan uudesta lisäkilvestä. Näin epäselvät ja merkkaamattomat tapaukset olisi helppo etsiä kartasta ja tarkistaa maastossa.
Totta myös, mitä @Viima kirjoittaa, että pyörätiellä kiellettyyn ajosuuntaan ei pitäisi koskaan olla pyörätien liikennemerkkiä. Koska noita liikennemerkkejä kuitenkin puuttuu niin monessa muussakin tapauksessa, tämä ei todellisuudessa ole valitettavasti kovin luotettava itsenäinen merkki ajosuunnasta. Tai, tunnollinen pyöräilijä joutuisi aika monessa muussakin kohtaa sitten vaihtamaan ajoradan puolelle, jos seuraisi liikennemerkkejä.
Sanottakoon, että ajosuuntamerkintöjä on varmaan tietoisesti jätetty merkkaamatta muutamankin työmaan kohdalla. Olen törmännyt tällaiseen Stadissa ainakin kolme-neljä kertaa, mutta ainoa, jonka muistan suoralta kädeltä löytyy Jätkäsaaresta. Atlantinkadun molemmin puolin kulkee melkein tien koko matkalta yksisuuntaiset pyörätiet/kaistat. Atlantikadun Pohjoispäädyssä itälaidalla on työmaa, jonka takia pyörätietä ei ole vielä siihen rakennettu. Vastaavasti samassa kohtaa, mutta länsilaidalla, tällä pätkällä pyörätiehen ei tosiasiassa ole maalattu suuntanuolia (vaikka se on nyt merkattu OSMissa virheellisesti oneway=yes, kartassa tätä kirjoittaessa construction-tagattu pyörätien pätkä tuosta pohjoiseen on muuten myös valmis). Pitääkin korjata nämä piakkoin OSMiinkin.
Pyörän reitityksen kannalta tuolla ei sinänsä ole väliä, sillä Atlantinkadun viertä pohjoiseen Länsisatamankadun (ja myöhemmin Välimerenkadun) risteystä kohti ajava pyörä voi vaihtaa vain ajoradalle ja luovia tiensä tuosta risteyksestä mihin suuntaan tahansa. Itse epäilen, että kaupunki on kuitenkin tietoisesti jättänyt nuo suuntamerkinnät laittamatta tuolle pätkälle kädenojennuksena sunnuntaipyöräilijöille, joita pelottaa ajaa ajoradalla ja jotka eivät hanskaa tuollaisen monikaistaisen ja spårakin käyttämän risteyksen väistämissääntöjä. Käytän tuota tietä usein työmatkareittinä, ja aika moni pyöräilijä toisaan vaihtaa tuossa tien puolta, ihan laillisesti.
Tässä tosiaan tullaan taas siihen ongelmaan, kartoitetaanko tienpitäjän intentiota vai merkintöjä. Lopullinen tarkoitus (ja tiesuunnitelmiin merkattu määräys) varmaan on, että tuo pätkä on jatkossa työmaiden ja tien toiselle puolelle tulevan pyöräkaistan valmistuttua yksisuuntainen (ja joku on varmaan siksi sen sellaiseksi jo nyt etukäteen korjannut), mutta se ei ole nyt paikalla sellaiseksi suuntanuolilla merkitty.
