Tässä viikonloppuna tulikin ikävä sinua. Huomasinkin kaipaavani sinun karttaasi, kun Tampereen eteläpuolella älysin, että OSM -karttaa ei enää näkynyt vaan laite käytti omaa suppeaa karttaa. En ollut Helsingin reissua varten muistanut päivittää uudempaa karttapohjaa sitten pohjoiskalottimatkojen jälkeen. Ei tämä heinäkenkälandepaukku nyt siitäkään huolimatta eksynyt suuressa pääkaupungissa.
Gaminissa oli edelleen tuo saksalainen kartta ja pohjoiskalottimatkoilla ihmettelin miksi kunnanrajat näkyivät sekä Ruotsin että Norjan puolella, vaan eivät täällä Suomessa. Syyn keksin sitten tutkiessani asiaa hieman tarkemmin. Meillä kuntarajojen relaatioissa käytetään admin levelissä arvoa 8, kun taas Norjassa ja Ruotsissa arvona on 7. Lambertuksen garminkarttasovellukseen imaistaan sitten vain rajoja, joiden arvo on 7 tai pienempi ja siksi eivät Suomen kuntarajat näy. Hieman pohditutti tuo level -arvon eri käytäntö näin Pohjoismaissa. Tanskassa taitaa olla sama arvo kuin Suomessa, mutta en mene takuuseen käsittääko kunta siellä samaa kuin meillä täällä. Tanskassa toteutettiin nimittäin joitain vuosia sitten kuntareformi.
Ruotsissa ja Norjassa on kunnilla melko samanlainen rooli kuin meillä täällä. Siksi ihmettelin hieman tuota erilaista admin level arvoa meillä ja noissa maissa.
Kunnanrajat nousevat lähiaikoina arvokkaammiksi, koska mkgmap r2008 sisältää ns. locator-haaran, jossa kehitettiin parempaa paikannimihakua. En ole vielä päivittänyt siihen, mutta käsittääkseni kunta, alue ja maa haetaan jatkossa rajoista. Suomen kartta-aineistossa on monia rikkinäisiä (osittaisia) kunnanrajoja. Kaupunginosiakin puuttuu. Suuressa kunnassa asuvan omilla voimilla kulkijan näkökulmasta kaupunginosa on rinnastettavissa kuntaan ja kunta valtioon.
Kävin minäkin lomalla ulkomaanmatkalla, Ruotsissa. Kartta toimi hyvin, kun valitsin Ruotsi-paloille oman family-id:n ja family-name:n ja yhdistin sitten kaikki palaset [muokkaus: Suomen palasten kanssa] gmapsupp.img:ksi. Itämeren rantaviivaa en jaksanut virittää olemaan tulvimatta Ruotsin puolella, mutta tarvitsemani Tukholman alueella se oli sentään kunnossa. Ruotsista mkgmap valitti irtonaisista yksisuuntaisista, rikkinäisistä kiertoliittymistä ja avoimista alueista, joista joitakin korjasin. Kaiketi naapurimaistamme puuttuu tällainen ‘päivystävä validaattori’, joka lataa kartan ja korjaa virheet suunnilleen joka päivä. Tänään mkgmap oli sen verran hiljaa, että latasin uuden Garmin-muotoisen kartan jakoon.
Tässä männä viikolla polkaisin pikku pyörälenkin Jämsästä Jyväskylään, kun kartoitin lisää seudullista pyöräreittiä W (alkaakin pohjoispäästä Korpilahdelta eikä Koskenpäästä, niin kuin olen olettanut). Kartoituslenkin varrella selvisi myös, että kunnatkin “ylläpitävät rikkinäisiä” kunnanrajoja Moksintiellä. Ensimmäistä rajanylitystä en näin jälkikäteen edes huomannut, sitä ei ole merkitty maastoon Iso- ja Pieni-Koirajärvien väliselle kannakselle. Ehkäpä raja vain hipoo tienreunaa, koska se kulkee melkein samansuuntaisesti siinä. Seuraava “oikea” rajanylitys tuli sitten tuosta paikasta kaakkoon. Se on ollut Jämsänkosken ja Korpilahden rajaa, mutta viime vuosien kuntaliitosten myötä vanhat “museaaliset” rajakilvet oli poistettu ja ainoastaan Jämsäkosken museokilpi oli korvattu Jämsän uudenaikasella rajakilvellä. Korpilahden museokilven poiston jälkeen ei olla vaivauduttu laittamaan paikoilleen Jyväskylän uudenaikaista rajakilpeä. Päättelin vain, että olen saapunut Jyväskylään
Seuraava rajanylitys Moksintiellä (Maanmittauslaitoksen peruskartasta kopioitu (?) tienumero 16599) oli vieläkin koruttomampi. Korpilahden museokilpi oli poistettu. Rajapyykiksi paikan käsittää vain koska Muuramen museokilpi oli sentään jätetty paikoilleen.
Siinä pyörälenkin aikana pohdiskelin tuota Garminin reititystä. Talvellahan joudun bussien “pakkokäyttäjäksi” kun pyörän takakumi teki tulipalopakkaskaudella tenän. Silloin laite ehdotti bussin ajavan myös jalkakäytävillä. Ilmeisesti syy tuohon oli se, että Jyväskylän keskustassa Garminin tarkkuus oli parhaimmillaan 5-6 metriä, kun taas pyörän tankotelineessä tarkkudeksi tulee yleensä 3 metriä. “Huonon” tarkkuuden takia Garmin luuli, että bussit ajelivat jalkakäytävillä ja reititti seuraavassa risteyksessä siirtymistä suojatien kautta ajoradalle.
Garminin reititys tuntuu toimivan niin, että se neuvoo lähtöpisteestä suoraa viivaa pitkin lähimmälle tielle (saipa siinä valitulla reititystavalla kulkea tai ei) ja sitten sallittuja teitä pitkin kohdetta lähimpänä olevalle tielle (jolla kulku ei välttämättä ole sallittu) ja sitten taas kyseiseltä tieltä suoraa viivaa pitkin kohdepisteeseen. Se voi hieman yllättää, jos on valinnut reititystavaksi autoilun ja yhtäkkiä pitäisi kääntyä valtatieltä täydestä vauhdista huomaamattomalle metsään tallotulle polulle. Ilmeisesti Garminin sedät ovat ajatelleet, että siinä kohtaa vaihdetaan kulkumuotoa. He eivät vain ole tulleet ajatelleeksi, että kulkumuodonvaihdoksesta voisi tiedottaa käyttäjällekin.
Joskus Edge 705 sekoilee vierekkäin kulkevista (vain reunakivellä erotetuista) pyörätiestä ja autotiestä. Ihan sama kummalla ajan, niin kartta voi olla sitä mieltä, että olen väärällä reitillä. Se saattaa tulla vasta seuraavan käännöksen kohdalla järkiinsä. Sinänsä tuo reitiltä poikkeaminen on melko järkevästi toteutettu. Jos ajankin välillä ihan eri reittiä, niin lähestyessäni jotain laskettuun reittiin kuuluvaa risteystä saan alkuperäisen opasteen (hieman hämäävää, kun lähestyn risteystä eri suunnasta) ja jäljellä oleva matkakin alkaa päivittyä.
Oma lukunsa on sitten pyöräreitin laskenta. Kokemukseni mukaan Garmin neuvoo pari ensimmäistä ja viimeistä kilometriä pyöräteitä pitkin, mutta matkan keskiosan ajaksi pyörätiet kuvitellaan piiloon. Jos matkan keskiosan tielle on merkitty bicycle=no (kun vieressä kulkee pyörätie), niin sitten tehdään parinsadan kilometrin sakkolenkki. Sen vuoksi käytän pidempien matkojen suunnitteluun usein autoilureititystä ‘lyhyempi matka’. Joskus olen ladannut näytölle näkyviin Track GPX -jäljen (eikä Route GPX) Kevyen liikenteen Reittioppaasta, GMapToGPX:stä tai BikeRouteToasterista.
Joskus olen myös katsellut ja hyödyntänyt OSM-aineiston NCN-reittejä ajaessani, mutta Edge 705:n kaupunkialueilla hitaasti päivittyvää postimerkkinäyttöä ei aina ole ilo katsella. EricsSonyltä olisi uudempaa ja värikkäämpää postimerkkiä tulossa: Xperia Active. Muistan kyllä vielä rootkitin, eikä tuota sitä paitsi taida saada näppärästi ohjaustankoon kiinni. Vesitiiviys, ANT+Sport ja Android ovat kyllä mukavia ominaisuuksia.
Monet ovat valittaneet, että Corine-aineisto peittää vesiä Garmin-kartalla. Periaatteessahan alueita ei saisi piirrellä päällekkäin, mutta Corinen metsäpeitto ylittää saaristoisella alueella rantaviivat monin paikoin.
Niinpä mietin sellaista vaihtoehtoa, että jättäisin Garmin-kartaltani pois muut alueet kuin vedet. Kuka niitä metsiä, pensaikkoja, asuinalueita, rakennuksia ja muuta oikeasti kaipaa hidastamaan kartan piirtymistä pienelle näytölle?
Ellei kukaan kaipaa, niin pyrin toteuttamaan kyseisen muutoksen lähiaikoina. Se vaatii pientä viilailua mkgmapiin, niin että alueiksi piirretyistä kohteista (vaikkapa koulut, päiväkodit, kaupat, ravintolat) tehdään edelleen POI:t, niin kuin --add-pois-to-areas nykyisin tekee. Alueista kartalla näkyisivät siis ainoastaan järvet ja meret.
Alueet voisi toki esittää omana karttatasonaan, niin että maastokeikoilla voisi saada enemmän tietoa näkyviin. Olen vähän miettinyt seuraavanlaisia karttatasoja:
• perustaso: järvet, meret, tieverkko ja POI:t (nämä on jo)
• maankäyttötaso: pellot, metsät, asuinalueet (sisältyvät nyt perustasoon)
• infrastruktuuritaso: sähkö- ja putkilinjat (sisältyvät nyt perustasoon)
• hallintotaso: rajat yms.?
• useita tasoja erityyppisille reittirelaatioille (nämä on jo: ferry, train, bus, bicycle, foot)
• korkeuskäyrät (OSM-aineiston ulkopuolelta, ladattaisiin erikseen)
Nyt esitän (ehkä) tyhmän kysymyksen, mutta uskoisin että tämä on oikea paikka kysyä. Oikaiskaa jos olen väärässä.
Ongelma: Käytän Garmin eTrex Legend HCx laitetta geokätkäilyyn. Latasin muistaakseni elokuussa ensimmäisen kerran siihen sivulta http://www.polkupyoraily.net/osm/?lang=fi kartan, ja se toimikin ihan kohtuu hyvin. Päivitin kartan myöhemmin, ja osa maa-alueista hävisi näkymästä. Eli kadut ym näkyivät sinisellä pohjalla, ikään kuin ne olisivat vetten päällä. Kun zoomaa karttaa isommaksi, näkyy kuin maa olisi leikkautunut tarkkarajaisesti järveksi. Uusimmalla kartalla (07.10.2011 klo 10:39) sama juttu. Latasin myös sivulta http://www.nic.fi/~juhe3/osm/ kartan, joka on päivitetty viimeksi maaliskuussa, se näyttäisi toimivan.
Samanlainen tulvimisongelma oli myös Viitasaaren Haapasaaren kohdalla pari-kolme vuotta sitten. Joku oli muokatessaan muistaakseni jättänyt saaren rantaviivan rikkinäiseksi, jolloin Keitele tulvi vedenmentävän “aukon” kautta. Millä alueella tuota mainitsemaasi tulvimista esiintyy?
Ainakin Lappeenrannan Hakali ja Taipalsaaren Päihänniemi ovat veden varassa. Jännä juttu että karttaa zoomatessa maa saattaa vilahtaa näkyvissä ja sitten peittyy veteen.
EDIT: Tällä hetkellä projektin etusivun kartalla eivät alueet ole vedessä.
17.9.2011 oli lisätty sisämaahan natural=coastline-määreellä saareke, joka olisi itse asiassa kuulunut merkitä multipolygon-relaatioon samoin kuin Nurmijärven muutkin saaret. Korjasin relaation ja päivitin kartan. Mkgmap teki ihan oikein: kun karttapalassa on vain yksi pieni saari, saaren ulkopuoli täytetään vedellä karttapalan reunoihin tai ympäröivään rantaviivaan saakka, kumpi vain tulee ennemmin vastaan. Mkgmap ei vain osaa valittaa päällekkäisistä alueista.
Mites muuten Garmin reitittäisi Äänekoskelta Ruotinkylään. Bingin ilmakuva-alue laajeni Äänekosken suunnalle. Huomasin, että Ala-Keitele Kovalanniemen kohdalla oli kuvattu kevättalvella. Järvi oli kuvan mukaan jäässä ja jäällä kulki jäätie. Wikisivusto ohjeisti luokittamaan tie. Valitsin tässä tapauksessa highway=track. Ohjaako Garminin reititys nyt sitten myös kesäisin ajamaan suoraan järven yli vai valitseeko se ajamaan pidemmän reitin lahden eteläpuolitse Suolahden taajaman kautta?
Minun karttaani ne saattavat tulla, kunhan Maanmittauslaitoksen korkeustiedot tulevat vapaaseen käyttöön.
Jyrkännemerkit ovat käsittääkseni hieman hankalia. Jos tie merkitään jyrkäksi, pitäisikö jokainen sen piste näyttää jyrkkänä Garmin-kartalla? Joka tapauksessa tarvittaneen TYP-tiedostoa, jollaista en ole viitsinyt tehdä.
Kyllähän siitä sitten kesälläkin pitäisi mennä vettä pitkin.
Onko jääteille mitään vakiintunutta merkintätapaa? highway=ice_road? Sellaiset voisi muuntaa vaikkapa lauttareiteiksi ja lisätä default_name=‘ice road’, niin ettei kukaan luule nimetöntä jäätietä oikeaksi lossireitiksi (route=ferry).
Näköjään osasin merkitä Äänekosken jäätien oikein, paitsi että en käyttänyt avainta winter_road=yes:iä. Harvemmin meillä on jääteitä kesäisin, siksi koen tuon winter roadin hieman turhana.
Tuon sivun alaosassa mainitaan muuten, että navigointilaitteiden pitää oppia välttämään reititystä jääteiden kautta.
Garminia on hankala opettaa, kun niitä reititykseen vaikuttavia määreitä on niin vähän. Ilmeisesti niitä vähiäkin on karsittu uudemmissa laitteissa.
Uskon, että tulevaisuus on OsmAnd+:n kaltaisten sovellusten. Vielä teen tuota Garmin-karttaa, mutta kunhan opettelen Android-kehitystyökalujen käyttöä ja saan SportyPal-ohjaustankotelineen SonyEricsson Xperia Activelle, vaihdan vähitellen leiriä.
Virallisia tagejahan ei ole, vain kartoittajien käyttämät tagit merkitsevät jotain - tai ohjelmien tukemat tavat.
Jäätie ei ole “tie” kuin hyvin pienen osan vuodesta, joten highway=* vaikuttaa väärältä. Sama syy miksi disused=yes ja abandoned=yes aiheuttaa ongelmia kaikille ohjelmille, jotka eivät voi tuntea satunnaista joukkoa tageja jotka kertovat “ei tää oikeesti ookaan sellainen kohde mitä luulit”.
ice_road=yes -tagi on nyt 1701 polulla, joista vain 163 kantaa mitään highway-tagia - jopa vaikka Key:ice_road -sivu suosittaa että jäätie pitäisi luokitella tavallisten teiden merkittävyyssäännölillä.
Huomasinkin kaipaavani sinun karttaasi, kun Tampereen eteläpuolella älysin, että OSM -karttaa ei enää näkynyt vaan laite käytti omaa suppeaa karttaa. En ollut Helsingin reissua varten muistanut päivittää uudempaa karttapohjaa sitten pohjoiskalottimatkojen jälkeen. Ei tämä heinäkenkälandepaukku nyt siitäkään huolimatta eksynyt suuressa pääkaupungissa. 
