Kiitos, minusta yhteenvetosi oli oikein hyvä!
Tämä on kyllä ihan totta. Soveltamaan joutuu melkein aina!
Ja tämä on hyvä huomio, kiitos! Ainakin Britanniassa talojen nimet voivat olla tosiaan osa virallista osoiterekisteriä (pätee siellä paitsi isoille ja vanhoille, korttelin täyttaville toimistokolosseille, myös joillekin isoille asuintaloille). Mutta tämä konventio ei ole Suomessa käytössä lainkaan.
Joo, talojen tunnetut ja varsinkaan näkyvät nimet eivät kuulu ihan nickname
, eli Viikin paska-allas -kategoriaankaan. Lisäksi ainakin Stadissa loc_name
tagia on käytetty slanginimille. Siis: name=Jätkäsaari
, loc_name=Jätkis
tai name=Punavuori
, loc_name=Rööperi
, eli tässä mielessä sekin on jo varattu selvästi tähän käyttöön.
Entäs short_name
, siis nimetyille asunto-osakeyhtiöille? Niiden nimethän ovat usein lyhennelmiä, koska “virallisen” nimen ‘As. Oy’/‘Asunto-osakeyhtiö’/‘Bostadsaktiebolaget’ -rimpsu on jätetty pois.
Samaa mieltä siitä, että yleensä taloyhtiöille riittää tuo operator
-tagi, koska taloyhtiön nimi ei ole suoraan talon nimi, kuten hyvin kirjoitat! Mutta monilla historiallisilla/erikoisilla taloilla on jonkinlainen nimi, ja siten jokin nimitagi puoltaisi niille paikkaansa. Esimerkiksi suojelluissa rakennuksissa, kuten Larun puhelinkeskuksen, Eurekan ja Tampereen jugendrakennusten kaltaisissa tapauksissa.
Kaverini asui aikoinaan Vuosaaren Cirruksessa, enkä edes tiennyt sen osoitetta. Ei tarvinnut, koska riitti että pyöräili huudeille, kohotti katseensa ja polki pilvenpiirtäjää kohti. Nykyäänhän Vuokkiin on noussut muitakin korkeita rakennuksia. Mutta tämähän on yksi OSMin ideakin: datasta voi nostaa ja suodattaa vaikkapa nimiä oman mielenkiinnon ja kriteeristön suhteen, vaikka kerrosluvun, pinta-alan, rappujen määrän tai suojelustatuksen perusteella.