Suomen pyöräreittirelaatioiden järkeistäminen

[thautal]

Pyöräreittirelaatioita sekä luoneena että maastossa seuranneena ajattelin lähteä uuden foorumin innostamana ajamaan suurempaa uudistusta niiden käytöstä Suomen alueella. Valitettavasti(?) ruskeilla tarroilla merkittyjen valtakunnallisten pyörämatkailureittien aika on ohitse. Maastossa niitä ei enää juuri näe, niitä ei ole ylläpidetty vuosiin ja ELY-keskuskin suitsii niiden käyttöä. Laatu ja hyödyllisyyskin on kyseenalainen, reitit katkeilevat ja ohjaavat ajoittain hyvin huonokuntoisille väylille.

Uuden tieliikennelain myötä tarjolla on uusia pysyviä opasmerkkejä (F20-F23) reittien esittämiseen ja näitä hyödynnetäänkin jo esimerkiksi Suomen Eurovelo 10 osuudella sekä Salon Rannikkoreitillä. Mielestäni pääosin ainoastaan näitä pysyvämpiä opasteita seuraavia reittejä tulisi merkitä kartalle, koska niillä on selvä ylläpitäjä joka huolehtii niiden kunnosta ja tieto ei vanhene samalla tavalla reitti, joka on merkitty heiveröisen kepin nokkaan pienin kyltein. Nykyisin opastamattomille reiteillä on tarjolla paljon erilaisia karttasovelluksia ja en näe syytä miksi niitä pitäisi upottaa OSM:n dataan (ts. “Map what’s on the ground”).

Käytännössä reittejä on neljä tasoa:

• icn = kolme (10, 11, 13) kansainvälistä Eurovelo-reittiä Suomen halki, joista yksi on pääosin suunniteltu ja merkitty
• ncn = nykyisellään pääosin vanhentuneet valtakunnalliset pyörämatkailureitit
• rnc = seudulliset reitit, esim. baanat ja aikaisemmin mainittu Salon seudun Rannikkoreitti
• lnc = kaupunkien sisäiset reitit, olen pistänyt tähän esim. Helsingin valmistunuttu tavoiteverkkoa

Pyöräreittisuunnittelu on viime vuosina menossa siihen suuntaan että seudulliset pyörämatkailureitit (esim. Pihlaveden Polkasu, Puumalan saaristoreitti) ovat nousseet merkittävämpään rooliin ja tulevaisuudessa mahdollisesti tukeutuvat Euroveloihin. Valtakunnallisten pyörämatkailureittien tulevaisuudesta en ole löytänyt mitään tietoa, mutta ainakin Hämeen härkätie ja vastaavat pidemmät osin opastetut teemareitit voisivat mennä edelleen ncn:n alle.

Mitä siis ehdotan?

1. Valtakunnalliset pyörämatkailureitit merkitään was:route tagilla tai vastaavalla elinkaaritiedolla. Vanha data voi olla ihan hyödyllistä, mutta sitä ei pitäisi tarjota nykyisellä tavalla.
2. Wiki-sivu uudistetaan vastaamaan nykytilaa
3. Jatkossa merkitään ainoastaan kyltitettyjä tai työn alla olevia icn-, ncn- ja rcn-reittejä. Lnc:n kohdalla tämä ei ihan toimi

Muutosten laajuuden vuoksi haluan kysellä muidenkin ajatuksia asiasta. Ovatko ehdotukset hölmöjä, onko jotain mitä en tiedä vai kuulostavatko toimet oikeansuuntaisilta? Onko asiassa eroja maakuntien suhteen? Pidetään keskustelu käynnissä nyt ainakin kuukausi tai pari ennen toimia, niin ihmiset löytävät uudelle foorumille.

[Petsamo]

Hyvä avaus, huomasin myös muutama sitten kun ryhdyin pyöräreittejä kartoittamaan Helsingin seudulle että nuo valtakunnnalliset ovat aika heikossa tolassa.

Uudesta tieliikennelaista löytyi tämmöinen artikkeli yleltä: Punainen takavalo pakolliseksi ja uusi pyöräkatu käyttöön – nämä 6 keskeisintä uudistusta pyöräilystä pitää tietää maanantaina

Olen pääosin samaa mieltä “Map what’s on the ground” -periaatteesta, tosin se että tieto löytyy toisista karttasovelluksista ei tarkoita välttämättä että tieto ei voisi olla OSM:ssä. Toiset reitit (esim. kävely/vaellus) voidaan painaa paperille ja jakaa turisteilla mutta maastosta ei ehkä löydy viitteitä reitistä vaikka reitti olisi ns. pysyvä.

Olisi hyvä saada viranomaisilta joku kannanotto näitten valtakunnallisten reittien suhteen että onko nyt kuopattu lopullisesti mutta voi olla että vastuullista ei löydy.

Valtakunnallisten reittien wikissä on kyllä aika erikoisesti pienimuotoista keskustelua käyty itse wiki sivulla vaikka sitä varten on jokaisen kyljessä keskustelu sivu.

Uudistusta tosiaan kaivataan. Olisi hyvä kuulla muidenkin mielipiteitä.

[mpesu]

Terve,
Aloitan kuuluisan ohjeistamispäällikön linjoilla kertomalla, että en ole juuri tästä asiasta vastaava virkamies ja lisäksi mukana on väärä mappi. Mutta olen tehnyt pitkään töitä valtion liikenneverkon paikka- ja reittitietojen parissa ja paljon erilaisia duuneja pyöräilyn edistämisen saralla. Niinpä uskaltaudun ottamaan kantaa muutamaan tämän ketjun asiaan.

“Ruskeiden kylttien reitit” eivät ole tulossa takaisin enkä ole kuullut, että edes niiden linjauksia tarkasteltaisiin lähtökohtina uusille pyöräilyn matkailureiteille. Niitä ei siis mielestäni kannattaa tuoda dataankaan. Mutta uusi reittejä tulee ja matkailureiteille on suuri tarve ja sellaisia toki tässä valtakunnassa määritellään lukuisilla eri tahoilla.

Aina kun sana pyöräilyreitti mainitaan, kannattaa heti kärkeen varmistaa, mitä tarkoitetaan. Reitti kun voi tarkoittaa (1)jonkun ajamaa jälkeä (strava, jälki.fi, yms.), (2)erikseen määriteltyä ja perustettua polkuja pitkin kulkevaa pyöräilyreittiä, (3)teitä pitkin kulkevaa ja merkittyä pyörämatkailureittiä, (4)teitä pitkin kulkevaa pyöräilylle tai pyörämatkailulle suositeltavaa pyöräilyreittiä, jota ei ole merkitty, (5) tietyn laatutason omaavaa “käytävää” esim. kaupungin tai seudun läpi (laatukäytävä- tai pääväyläajattelu, reitti joka on erityisen sujuva pyöräilylle, kunnossapito on pyöräilyn kannalta korostettua tms.), (6)laadukasta pyörätiejanaa, esim baanat tai (7)mitä tahansa pyörätietä tai niiden verkostoa.

Baanat ovat mielenkiintoinen esimerkki, nehän ovat parhaan laatutason pyöräteitä mutta täysin eri asia kuin esim. matkailureitit (vaikka Salon seudun rannikkoreitti), jotka kulkevat kaikenlaisilla mahdollisilla väylillä (pyöräteitä, katujen ajoratoja, maanteitä).

Koska OSMn merkitys tietolähteenä kasvaa kokoajan ja potentiaali on valtava ja samalla näen, että vain pieni osa erilaisista pyöräreiteistä tullaan merkitsemään maastoon, koen ettei missään tapauksessa tulisi pidättäytyä “map whats on the ground” periaatteessa vaan tärkeimmät väylät ja reitit kannattaisi pyrkiä tuomaan julkisista avoimista datoista aina, kun lisenssit antaa myöden. Ja ainakin Digiroadistahan tietoa saa tuoda OSMiin. Mielessäni häilyy jonkinlainen hahmo siitä, millaisia asioita kannattaisi OSMiin tuoda ja millaisia ei, mutten nyt saa siitä niin hyvää otetta että yrittäisin puristaa asiaa tähän viestiin. Sinällään olemassa olevat tasot (icn, ncn, rnc ja inc) vaikuttavat kyllä hyviltä mutta joku tagi tarvitaan mukaan kuvaamaan sitä, onko mitä tarvetta palvelemaan reitti on luotu. Tarpeet ovat kai pääpiirteittäin matkailu (matkailureitit) ja “arkiliikkuminen” (sujuvimmat ja nopeimmat reitit, pyöräilyn pääreitit).

[Tolstoi21]

Hei,

Tämä on ehdottomasti aihe, josta kaivattaisiin keskustelua! En vastannut @thautal an alkuperäiseen avaukseen, koska en tunne tätä nimenomaista reittiasiaa riittävän hyvin kontribuoidakseni siihen uutta. Mutta hyvä avaus @thautal alta ja komppaan @Petsamo n vastausta.

Sen sijaan pidän vähän hankalana @mpesu n ajatusta siitä, että map what’s on the ground-periaatteesta luovuttaisiin. Tässä tullaan hankalaan kysymykseen ‘reitin’ ontologisesta statuksesta. Millä perusteella ‘reitti’ on ylipäätään olemassa. OSMin datamallissa reitit ovat tiesegmenttien relaatioita. Siten potentiaalisten reittien lukumäärä saadaan (suunnilleen) segmenttien lukumäärän kertomafunktiosta. Joku (vaikka sumea ja osin subjektiivinenkin) kriteeristö reitille siis täytyisi löytää tai tallennuskapasiteetti loppuu OSMin servereiltä nopeasti. Luonnosta löytyvä reitin merkki (tjms.) on minusta aika hyvä ja objektiivisesti todennettavissa oleva kriteeri. Karttapohja, tussikynä ja blogi, jossa julkaista itse piirreltyjä reittejä on minusta olennaisesti huonompi kriteeri.

Konkreettiset esimerkit toivottavasti valaisevat:

Helsingin kaupunki on keksinyt läjäpäin teemareiteiksi ristimiään aivan järkyttävän kaoottisia reittejä. Niiden suunnittelussa on taidettu käyttää juuri tuota huopakynä-ja-karttapohja -metodia. Ovatko nämä reitit todella olemassa, koska joku on tehnyt niille hienot PDF-tiedostot ja hallinnut niiden hostauksen? Pitäisikö ne merkitä OSMiin? Itse vastaisin molempiin kysymyksiin kieltävästi.

Työmatkapyöräilijänä teen itse joka päivä useiden kilometrien mittaisia kiertoreittejä välttääkseni muutaman valo-ohjatun risteyksen. Aika moni muukin työmatkapyöräilijä on näköjään löytänyt samat kiertotiet. Ovatko nämä reittejä? Pitäisikö ne lisätä OSMiin?

Onko mainitsemaasi Salon rannikkoreittiä merkattu mitenkään maastoon?

Baanat muodostavat tosiaan oman luokkansa. Kaupunki mainostaa (ja osin myös merkkaa luonnossa) useitakin baanareittejä, joissa vain osa reitistä kulkee fyysisesti baanakriteereitä vastaavalla tiellä. Nyt OSMissa baanareitti on merkitty relaatiolla, ja oma ehdotukseni tällä foorumilla on, että fyysisesti baanakriteerit täyttävä osuus merkattaisiin uudella expressway-avaimella.

Hankala juttu kaikenkaikkiaan. Mielellään kuulisin lisää mielipiteitä!

Yst. Tolstoi21

[mpesu]

Ihan samaa mieltä olen siitä, että rajaus pitäisi keksiä eikä kaikkea paikallistason epämääräisiä juttuja pidä missään tapauksessa tuoda aineistoon. Mutta jos euroveloja halutaan OSMiin niin ollaan jo heti tämän asian äärellä: ei niitä ole merkitty maastoon. Salon rannikkoreitistä en tiedä mitään, otin sen esimerkiksi koska oli mainittuna avaajan viestissä. Ehdotukseni onkin siis jotain sellaista, että jos reittimäärittely löytyy jonkin asiallisen ja uskottavan valtakunnallisen toimijan datoista, niin se voidaan tuoda OSMiin vaikka kohde ei maastosta silmällä erottuisikaan.

[Tolstoi21]

Ah, jes, kiitos tästä huomiosta!

Kuten edellä mainitsin, en tosiaan tunne näitä pitkän matkan reittejä itse kovinkaan hyvin, vaikka teenkin pidempiäkin retkiä säännöllisesti. Oletin automaattisesti, että ne (tai ainakin esim. Eurovelo) olisi merkitty myös maastoon. Kiitos korjauksesta!

Esimerkiksi itselleni tutumpi Kuninkaantie on merkitty maastoon vaihtelevasti. Nyt vasta tosin tajusin, että sepä onkin pääosin ajorataa eikä pyörille omistettu.

[thautal]

Kiitos hyvästä keskustelusta! Olen samoilla linjoilla reittin sekä Tolstoin että mpesun kanssa, jonkinlainen rajanveto on tehtävä mitä reittejä merkitään. Yritin olla kirjoittamatta aloituspostaukseen että vaatisin ehdottomasti opasteiden olemassaoloa, mutta jonkinlainen uskottava toimija (esim. Pyörämatkailukeskus) ja luotto reitin ylläpitoon sekä jatkuvuuteen pitäisi olla taustalla. mpesun pyöräilyreitin määrittely ainakin kirkasti omaa ajatteluani myös.

Salon rannikkoreitille (pääväylälle) pystytettiin opasteet viime vuoden aikana, sellaisia tienviitan tyylisiä sekä tieliikennelain mukaisia kylttejä. Eurovelo 10 on myös merkitty maastoon Virojoki - Vaasa välillä jälkimmäiseen tyyliin. Loppupätkää Tornioon ja kahta muuta reittiä ei ole vielä suunniteltu.

Kuninkaantie ei välttämättä ole ensisijaisesti pyöräreitti, mutta mielestäni se kuuluu ehdottomasti klassisiin pätkiin, samoin kuin vaikkapa Hämeen härkätie, jotka on molemmat kyltitetty ainakin osin. Härkätien kyltit päättyvät muistaakseni Hämeenlinna - Turku välillä maakunnan rajaan. Erikoista on se että samaan kategoriaan lukeutuva Suomen kenties tunnetuin ja poljetuin pyörämatkailureitti eli Saariston rengastie puuttuu aineistosta täysin.

Katselin vähän wikin puolelta route-relaation käytössä olevia tageja ja ainakin tourism=yes löytyy listalta. Se ainakin auttaa hieman reitin tyypin tarkentamisessa.

[thautal]

Nyt talven ja kevään aikana tehdyn työn jälkeen seudulliset ja kansalliset pyöräreitit alkavat omasta mielestäni olemaan aika kunnossa. Muutin kaikkien vanhojen reittien tagitystä (unposted_route) niin että ovat edelleen löydettävissä, mutta yleisimmät pyöräreittien renderöijät eivät niitä näytä. Sillä tiedolla on kuitenkin ehkä jotain historia-arvoa. Jonkin verran nimettömiä ja lähteettömiä reittejä poistin ihan suoraan, suurin osa oli keskellä korpea.

Wiki-sivut on nyt päivitetty:
Fi:Valtakunnalliset pyörämatkailureitit – OpenStreetMap Wiki
Fi:Seudulliset pyörämatkailureitit – OpenStreetMap Wiki

Jossain vaiheessa kun jaksan lisään vielä EuroVelo 11 tulevan reitin, mutta muuten taidan keskittyä jatkossa Helsingin ja omilla reissuillani maastossa bongaamiini pätkiin.