Olen aikeissa tehdä Garmin-karttaani erilliset karttatasot joukkoliikenteen reittejä varten. Haluaisin erotella lähi- ja kaukoliikenteen omille tasoilleen, koska niissä usein pätee erilainen hinnoittelu ja osin eri pysäkit. Miten kaukoliikenteen ja lähiliikenteen voisi erotella toisistaan?
Tekemäni koekartan ja ÖPNV-Karten mukaan Suomen kartalla näyttää olevan vasta pääosin lähiliikenteen reittejä.
Toivon, että reittirelaatioihin lisättäisiin myös pysäkit. Sillä tavalla voisi etsiä Garminin POI-valikoista pysäkkejä myös bussilinjojen tunnuksilla tai nimillä eikä vain pysäkkien nimillä tai tunnuksilla. (Monilla pysäkeillä ei edes ole nimiä eikä tunnuksia edes kylteissä.) Olisi näppärää hakea lähin linjan XXX pysäkki, jos on jossain oudossa paikassa mutta tietää kuitenkin, mihin bussiin on pyrkimässä.
Pysäkkejä reittirelaatioihin on määritelty niukasti, ja merkintätapoja näyttää olevan kaksi. Reittejä on käsitelty mm. sivuilla Buses ja Relation:route. Liikennöitsijää kiinnostaa se, missä kulkuneuvo pysähtyy, kun taas kartantekijää kiinnostaa, missä matkustajat odottavat, niin että linjat voidaan luetella pysäkin POI:ssa. Suomenlinnan lautan relaatioon kuuluivat alun perin reitin päätepisteet, kun taas minä halusin mukaan ne highway=bus_stop:it. Suositeltava tapa näyttää olevan määritellä pysähdyspaikoista alirelaatiot. Määrittelin Suomenlinnan pysäkkirelaation, johon kuuluu lauttareitin päätepiste (role=vehicle) ja bussipysäkin merkki (role=passengers). Ennen kuin tuohon suositukseen törmäsin, ehdin jo määritellä bussin 742 reitille jo kartalla olleita pysäkkejä suoraan role=stop, ja nyt Garmin-karttani joillakin pysäkeillä lukee (742).
Mitä mieltä olette pysäkkien merkintätavoista?
Entä kaukoliikenteen reittien erottamisesta paikallisliikenteestä? Lähi- ja taajamajunia (pisimmät taitavat olla jotkut R-junat, jotka jatkavat taajamajunina Tampereelle ja olisiko Kouvolaan) pitäisin vielä paikallisliikenteenä, mutta pikajunat ja kaupunkien väliset pitkän matkan linja-autot haluaisin erotella kunnallisesta ja seudullisesta joukkoliikenteestä. Olisiko relaatoille jokin ylimääräinen tagi, kuten route:local=no tai route:long=yes tms? Pitäisin huonona sellaista ratkaisua kuin operator=Matkahuolto tai ref~‘(IC|P).*’, koska sellaiset toimivat vain pienellä alueella. (Pikajunien tunnukset alkavat P:llä, mutta niin voivat alkaa palvelubussilinjojenkin.)
Nyt kartallani on kaksi uutta tasoa: “transport” ja “control”. Ensin mainitussa on joukkoliikennereitit ja toisessa liikenteen rajoitteita (tällä hetkellä vain hidastetöyssyt, mutta myöhemmin voisi lisätä kaikenlaista). Bussireittejä näkyy olevan jo monilla pienilläkin paikkakunnilla, mutta kaukoliikenteen reitit tuntuvat puuttuvan.
Minä olen syypää pienten paikkakuntien bussireitteihin. Lisäilin niitä eräänlaisiksi teasereiksi, jotta muutkin innostuisivat lisäilemään. Relaatioiden lisäys on aika mieletöntä salapoliisin työtä. Kunnon karttoja ei välttämättä löydy ja aikataulujen reittikuvaukset ovat välillä todella ylimalkaisia. Aikataulutkin ovat välillä ihan hepreaa tyyliin “vuoro ajetaan paikasta A paikkaan B, paitsi karkausvuosien täyden kuun iltoina, jolloin ajetaan paikkojen C ja D kautta tai paitsi mätäkuukausina, jollon ei ajeta paikkaan B vaan paikkaan E”. Hyvänä esimerkkinä on Kuopion linja 1, jolla on neljä eri päätepysäkkiä: Rönö, Haapaniemi, Niirala ja KYS. Aamupäivisin ajetaan näiden välillä tietyssä järjestyksessä kun taas iltapäivisin järjestys on ihan toinen.
Olen pohtinut muiden kuin “kaupunkilinjojen” (eli bussireitillä on jokin linjatunnus tyyliin 1, 2, 3…) merkintää. Miten merkitään relaation ref, kun reitillä ei ole linjatunnusnumeroa?
Pitäisiköhän perustaa nettisivusto bussireitit.fi (tms.), kun openbusmap.org:n (eli öpnv.de) päivitys on ollut jäähyllä sitten viime syyskuun alkupuolelta lähtien? Olisi kiva nähdä kättensä jälkiä, kun olen tehnyt muutaman linjarelaation Jyväskylä - Äänekoski -akselilla ja jossain vaiheessa olisi tulossa sälää Jyväskylä - Jämsä -akselillekin.
Kokeilin pikku iltapuhteena relatoida taajamajuna Jyväskylä - Vaasa.
Tuli siinä mieleen, että pitäisikö suurin osa reitin “asemista” merkitä railway=halt -tägillä. Jyväskylän ja Vaasan asemien lisäksi reitin varrelle osuus ainoastaan Seinäjoki. Kaikki muut joko entisiä asemia tai alunperin olleet pysäkkejä.
Haapamäellä on ihan järjettömän iso asema, olihan se 1970-luvulle saakka tärkeä risteysasema. Nyt asemarakennus on suljettu ja vaikka taajamassa on noin parituhatta asukasta, niin on se aika keskellä ei mitään. Pitäisikö Haapamäki merkitä tägillä railway=halt vai antaa tägin olla nykyinen railway=station?
Pysähtyykö juna vielä niillä? Ellei, niin sanoisin disused=yes ja ehkä kertoisin Mapnikin tekijöille, ettei niitä tarvitse piirtää kovin näkyvästi.
Lisäsin taannoin Hanalan (Hna) (railway=halt, disused=yes) pääradalle Rekolan ja Korson välille. Se lakkautettiin käsittääkseni vuoden 1980 paikkeilla, ja nykyään siinä kohtaa on vaihteet, jotka yhdistävät pääradan (raiteet 1 ja 2) Keravan kaupunkirataan (raiteet 3 ja 4). Asutuksen puolella on jyrkkä kallioleikkaus ja aita. Kun seisake oli olemassa, siinä kohdalla taisi olla vain kaksi tai ehkä kolme raidetta. Muistan hämärästi, että Hanalan seisakkeen käytöstä poistumisen aikoihin Korson asemalaituritkin uusittiin ja tasoristeys poistettiin. Joskus 1970-luvun lopulla, kun olin alle 5-vuotias, aseman kohdalla oli vielä autoillekin avoin tasoristeys.
Itse asiassa Jyväskylän ja Vaasan väliä sahaavilla taajiksilla on Seinäjoen lisäksi kolmetoista pysähdystä. Kaikki paitsi yksi on entisiä asemia. Eläinpuisto-Zoo on alusta lähtien ollut seisake (eli halt). Tuuri on ollut asema, mutta pysähdyspaikka on siirretty vanhalta asemalta lähemmäs sitä jättiläismäistä “shopping hell’iä”, eli sekin olisi ihan puhdas halt. Kaikki muut ovat olleet asemia, mutta miehitys on niiltä lopetettu ja sitä myötä on sitten lipunmyyntikin loppunut. Katsoisin, että nämä “kylmäasemat” ovat OSMillisesta näkökulmasta seisakkeita (eli jälleen halt-tägin arvoisia).
Muita entisiä asemia eikä seisakkeita ei tietääkseni tuon taajiksen reitin varrella edes ole OSMiin merkitty. Entisistä asemista on usein jäljellä asemarakennus, kun taas seisakkeista ei välttämättä edes näe jäänteitä. Ratojen perusparannusten yhteydessä viimeisetkin seisakerippeet katoavat. En tiedä kannattaako niitä edes merkitä (paitsi ehkä historiallisena kuriositeettina). Olen itse bongannut Äänekoski-Suolahti -kapearaideradan ratalinjaa. Tuon radan liikennöinti loppui kohta 70 vuotta sitten.
Ahaa, jos noin ajatellaan, niin sittenhän Keravan radallakaan ei kovin monta asemaa ole. Oulunkylässä, Korsossa ja Keravalla on hienot puiset asemarakennukset rautatien alkuajoilta, mutta ne eivät junamatkustajia palvele. Tikkurilassa laiturit ovat pari sataa metriä pohjoiseen alkuperäiseltä asemalta (nykyisin Vantaan kaupunginmuseo), ja ykköslaiturin päässä on jokin tiiliparakki, jossa myydään lippuja. Olisikohan se nipin napin railway=station?
Olisiko Malmikin railway=station, koska siinä on entinen K-ostoparatiisi vieressä ja kaksi Helsingin sisäisen liikenteen linja-autoasemaa lähettyvillä? Kaukojunat eivät siellä pysähdy. Kaiketi Pasila ja Helsinki olisivat railway=station. Miten sitten esimerkiksi Leppävaara? Asemarakennus hävitettiin kymmenisen vuotta sitten, mutta on ostoshelvetti ja maanalainen pysäköinti polkupyörille ja autoille sekä Espoon sisäisen liikenteen linja-autoasema. Kaukojunatkin taitavat pysähtyä.
Totta kai historiaa pitää tallentaa. Jos asuisin Riihimäellä, niin olisin varmaan jo käynyt merkitsemässä RLR:n ajat sitten kartalle. Se kuulemma on vieläkin maastossa näkyvissä, ja jokunen entinen asemarakennus on kuulemma asuntona tai kesämökkinä.
Historiallisena kuriositeettina tallensin Leninin vihkisormuksen tekijän Oskar Engbergin talon raunioiden paikan. Sitäkään paikkaa ja omistajan kytköstä maailmanpolitiikkaan en tiennyt, vaikka olen asunut seudulla lähes koko elämäni.
Pääkaupunkiseudun lähiliikennejunien pysähdyspaikat mielletään asemiksi olipa niillä lipunmyyntä tai ei. Tikkurila on ehdottomasti asema, koska nykyisessä tiilibunkkerissa myydään lippuja. Myyrmäen asemalta lipunmyynti on loppunut noin vuonna 2004. Itse miellän sen edelleen asemaksi, koska laiturien alla on matkustajille avoinna oleva huonetila (“odotussali”). Ja taitaahan siellä olla HSL:n lipunmyyntiautomaattejakin? Lipunmyynnin muoto vain on muuttunut inhimmillisestä koneelliseksi. Leppävaarassa ei taida kaukojunat pysähtyä, ellei sitten Karjaan lähiliikennejunia sellaisiksi lasketa.
Kehä kolmosen ulkopuolella entisiä asemia en oikein miellä varsinaisiksi asemiksi. Petäjävedeltä loppui henkilöjunaliikenne vuonna 1990, mutta palautettiin viisi vuotta myöhemmin. Asemarakennus lienee nykyään yksityisomistuksessa ja on aidattu pihapiiriksi. Laiturilla on muistaakseni katos säänsuojana eikä siellä ole lipunmyyntiautomaattia, eli se on mielestäni enempi halt kuin station. Jämsässä asemarakennus on samoin suljettu (henkilöliikennemiehitys lakkautettu vuoden 2008 lopulla), mutta rakennuksen kuistille on sijoitettu lipunmyyntiautomaatti. Laiturilla katoksia säänsuojina. Kiikun kaakun enempi station kuin halt (“station” lipunmyyntiautomaatin takia - vaikkakin lämmitetyn odotustilan olemattomuus puoltaisi enempi “halt” -tägiä).
Keravan aseman miellän itse asemaksi vaikkei itse asemarakennuksessa mitään junaliikenteeseen liittyvää toimintaa enää olekaan, ulkoseinällä sentään on vielä JunaMaatti ja viereinen R-kioski hoitaa muut lipunmyyntitarpeet. VR:n sivut eivät enää Keravaa asemaksi luokittele joten periaatteessa tuo olisi pelkkä seisake mutta ihmiset kuitenkin pitävät sitä asemana kun vanha asemarakennus on edelleen olemassa ja siinä on muuta toimintaa.
Ohos, Keravallakin Ma(a)tti on korvannut inhimmillisen lipunmyynnin. Tätä menoa ei lipunmyyntitiskejä löydy kuin Helsinki P:stä, jos edes sieltäkään
Pitäisikö henkilöliikenteen pysähdyspaikat, joilla on lipunmyyntiä (tiskillä tai automaatilla), merkitä tägillä “station” ja muut “kylmäasemat” ja seisakkeet tägillä “halt”? Ja jos steissillä on pelkkä JunaMaatti, niin sen POI:hin pitäisi silloin lisätä tägit amenity=vending_machine + vending=train_tickets (vai public_transport_tickets?) + payment:cash=no?
Ainakin mun mielestä tuo saattaisi olla aika sopiva rajanveto noille. Toisaalta, jotkut saattavat olla sitä mieltä että aseman määrittelyyn kuuluu oikea lipunmyynti ja/tai lämmin odotustila. Toisaalta, onhan tuossa Keravallakin ihan radan vieressä Kellobaari…
Pitäisikö disused -tägin sijaan käyttää abandoned -tägiä? Wiki tietää:
Raiteet on paikoillaan, mutta laituri-infra on purettu. Nykyinen Hanala sijaitsee muuten 150 metriä Hanalan seisakkeelta Helsingin suuntaan.
Lisäksi
Kun tuota lukee ajatuksella, niin ratalinjalla sijaitseva node merkitään stop -tägilla ja asemarakennus station -tägillä. Entäs millä tavalla tulisi sitten seisake merkitä? Mihin laitetaan halt -tägi?
Ulkomaanreissu tuotti ihan sikana mielenkiintoista treissiä. Sen tiimoilta heräsi kysymys liittyen railway=abandoned -tägiin. Piirsin vuonna 1972 lakkautetun kapearaiteisen Sulitjelma-radan OSMiin. Kolmessa viikossa yli 30 kilsaa ratainfraa purettiin ja täsmälleen samalle paikalle rakennettiin alustava tieyhteys (nykyinen “läänintie” 830).
Olen saanut tarkistettua melkoisen pätkän tien linjauksesta ja samalla piirsin tien yhteyteen yhdensuuntaisen linjauksen, jolle siis annoin tägin railway=abandoned. Oliko tuo tyhmä veto? Olisiko riittänyt railway -tägin lisäys 830-tien highway=secondary -tägin rinnalle, ilman erillistä yhdensuuntaista pisteestä pisteeseen viivaa? Huomasin, että vanhan ratalinjan nimenanto näkyi hassusti: tien nimenä näkyi “Sulitjelmabanen”. Poistin siksi nimi-tägin.
Jospa laiturista tai laiturikatoksesta piirtäisi alueen ja merkitsisi sille railway=halt?
Hanala olisi kaiketi tuon mukaan merkittävä railway=stop, jos siihen jotakin merkitään. Sivun disused mukaan pitäisi merkitä disused=yes,disused:railway=stop.
Mainitsemasi railway=disused viittaa rataan, mutta ratahan on Hanalan kohdalla yhä olemassa.
Alkaa olla Pässinrata, eli entinen Suolahden ja Äänekosken välillä kulkenut kapearautatie OSMattu. Äänekosken päässä ratalinja loppuu tylysti lukitulle tehtaanportille. Tulisi Äänekoskeltakin tarkempia bingikuvia, niin saisi Pässiä sinnekin.
Törmäsin taannoin tägeihin highway=platform sekä public_transport=platform. Viimeksimainittu on wikisivuston mukaan standardi, vaikka vanhempia tägejä kuten railway=platform ja highway=bus_stop saa edelleen käyttää. Tulevaisuutta silmälläpitäen ollaan kehittämässä bottia, joka automaattisesti korvaisi vanhemmat tägit public_transport=platform -tägillä. Itse miellän platformin jonkinmoiseksi korokkeeksi tai laituriksi. Siksi pidän hieman omituisena sitä, että bussipysäkeille maanteiden varsilla annetaan platform -tägi. Pitäisikö sitten noiden pysäkkien kohdalla tägätä “public_transport=platform + platform=no”?
Intouduin jatkamaan Jyväskylän paikallisreittien relaatiointia. Vuorossa on linja 41 Jyväskylä-Laukaa - tulossa ei mikään pieni relaationippu. Pelkästään ajosuunnassa Jyväskylä-Laukaa on 15 eri reittivaihtoehtoa. Ja kun jokunen vuoro jatkuu vielä kahta eri reittiä Suolahden kautta Äänekoskelle, on reittisoppa aivan karsea. Kävin muuten koematkustamassa toista Äänekoskelle ulottuvaa reittiä tässä taannoin. Peurungalta jatkettaessa Valkolantiellä ei ollut yhtään pysäkkitolppaa, vaan bussi pysähtyi jättämään/ottamaan matkustajia näiden kotitalojen porteilla. Noita “virtuaalipysäkkejä” on mahdoton merkitä OSMiin.
Koska 41:llä on mahdoton määrä reittivariaatioita päätin kokeilla superrelaatiota. Relaatioon Keskussairaala-Vihtavuori (pari vuoroa ajetaan vain Vihtavuoren koululle saakka) sisällytin jatkeen kyseiseltä koululta Laukaan kautta Perungalle (Keskussairaala-Peurunka). Saas nähdä toimiiko, kun superrelaatio-ohjeistus on melko kryptinen. Ja saas nähdä miten toimaa esim. skelan garminkartalla.
Vilkaisin noita pikaisesti. Kyllä sen pitäisi toimia. Viivat piirretään suoraan jokaisen relaation perusteella, ja samoin pysäkkien nimiin lisätään reittitunnukset jokaisesta reittirelaatiosta. Alirelaatio käsitellään siis erillisenä reittirelaationa.
Enemmän nuo alirelaatiot vaativat sellaisilta ohjelmilta, jotka osaavat seurata bussireittiä ja kertoa, että K kilometrin tai M minuutin tai P pysäkin jälkeen pitäisi jäädä pois. Onko sellaista jo?
Puhuin muuten lööperiä tuosta Laukaan Valkolantiestä. On siellä yksi katokseton pysäkkipari sekä kolme erillistä pysäkkikatosta (kaksi Laukaan suuntaan ja yksi toiseen suuntaan). Muuten tuo ehkä n. 10 km:n pituinen tie on melko pysäkeistä vapaa. Ihmettelen vain miten kuljettaja pystyy etsimään epämääräistä pysähtymispaikkaa lipunmyyntikoneesta myydessään lipun asiakkaalle?
Toinen huomio liittyy tägiin railway=abandoned. Huomasin, että Äänekoskella Paatelan kanavan poikki merkitty entinen kapearaiderata oli ilmaantunut Garminin karttaan merkityksellä “unpaved road” ja Paatelan entinen pysäkki näkyi mahtavana asema-ikonina
Dynaaminen segmentointi eli lineaarinen referointi meiltä vielä puuttuukin. Jos periaatteet eivät estä, niin tukea kannattaisi ehkä hakea ESRI:n tuoteperheestä, ja Digiroadin esimerkkiaineistolla voisi harjoitella. Voi olla, että myös PostGIS:in ja Oracle Spatialin tapaisista tietokannoista löytyisi tukea lineaariselle referoinnille. Itselläni ei ole aiheesta kokemusta, mutta tuntuma on, että kyse on vähän samantapaisesta keksinnöstä kuin OSM:n superrelaatiot, eli teoriassa nerokas, mutta harva osaa hyödyntää.
