Suomessa näkee paljon etenkin mökkikunnissa näitä yksityisiä soratien kaistaleita, joihin on asetettu “ajoneuvolla ajo kielletty” kyltti, ja useimmiten lisäkilvellä ilmoitetaan sen olevan sallittu vain tien osakkaille. Kilven tarkoituksena on ymmärtääkseni karkottaa autoliikennettä, joka kuluttaa tietä ja on yleisesti harmiksi omistajille.
Kilpi kuitenkin koskee myös tavallisia pyöräilijöitä, jolloin tulisi käyttää bicycle=private tägiä, mikä taas on harmillista heille sillä vaihtoehtoinen reititys kulkee usein ison tien kautta autojen seassa.
Onko ok vaivihkaa jättää tuo pyörän access tägi merkitsemättä? Nyt ei kyse kuitenkaan ole “läpikulku kielletty” tapauksista, vaan kävellen olisi täysin sallittua kyseistä tietä käyttää.
Näköjään on Fillarifoorumilla ollut keskustelua samaisesta aiheesta, kinkkistä jos lain perusteella pyöräilyä yksityistiellä ei voi rajoittaa. Ehkä on kuitenkin järkevintä lisätä mahdollisimman tarkat tiedot OSM:iin, voivat pohtia kylttien aiheellisuutta kun hyviä teitä on poissa käytöstä. Moottoriajoneuvot kieltävä kyltti on kuitenkin olemassa.
Fillarifoorumilla onkin aika hyvin käyty asiaa läpi.
Siellä onkin todettu aivan oikein, että
jokamiehenoikeudella tapahtuvan liikkumisen kieltävän kyltin pystyttäminen on ilman laillista syytä kielletty.
tienpitäjä tarvitsee muutenkin kunnan luvan liikenteenohjauslaitteen asettamiseen ja on mahdotonta tietää, onko lupa saatu.
poliisi saa käydä poistamassa laittomasti asetetun liikenteenohjauslaitteen.
jos salliva lisäkilpi puuttuu, koskee kieltomerkki myös tien osakkaita.
Laitontakin liikenteenohjauslaitetta on noudatettava. Sitä paitsi jos ei tarvitsisi noudattaa, eihän sitä tiedä onko merkki laillinen ellei kääntöpuolelle ole kiinnitetty kunnan leimaamaa lupaa. Poistaisikohan poliisi luvattoman merkin, jos siitä ilmoittaisi?
Map what’s on the ground -periaatteen mukaisesti laittaisin jokaiseen noista vehicle=no (sis. myös polkupyörän) ja horse=no (lain mukaan ajoneuvo, OSM:issa ei). Sitä kun ei tiedä, onko merkki luvallinen, joten on pakko olettaa, että lupa on. Jos on lisäkilpi "Sallittu tien osakkaille" niin private, ja jos on "Kiinteistölle ajo sallittu" niin destination.
Moottoriajoneuvolla ajo kielletty -liikennemerkin käyttäminen olisi varmasti tarkoituksenmukaisempaa ja juridisesti ongelmattomampaa. Silloin motor_vehicle=no ja horse=no.
"Yksityistie"-lisäkilvellä tai muulla kyltillä ei ole merkitystä tien käyttöoikeuteen. Itse olen tällöin laittanut tienpätkälle vaan operator:type=private.
Kiitos asian avaamisesta, näin ne on varmaan asiallista kartoittaa totuudenmukaisesti. Täytyy pistää korvan taakse myös tuo operator:type=private
Noista laittomista liikennekylteistä on Ylelläkin ollut artikkeli, jonka mukaan niitä ei tarvitse noudattaa jos kyseessä on selkeästi itse kehitelty viritys. Lisätäänkö OSM:iin näissäkin tapauksissa tiellä liikkumista rajoittavat tägit, vaikka kyseessä onkin vain oikeastaan suositus, ja koskevatko nuo kaikkea liikkumista kulkuvälineestä riippumatta? Vai olisiko parempi lisätä karttaan pelkkä portti tai kyltti, mutta jättää itse tie avoimeksi, jos kyltillä ei ole laillista merkitystä.
Ylen jutussa puhutaan tosiaan itse tehdyistä kylteistä; niistä ei nähdäkseni pitäisi missään nimessä vetää mitään johtopäätöksiä siitä, saako tiellä ajaa vai ei, kuten jutussakin todetaan.
Toinen asia sitten on, että jutun “Niillä ei ole laillista merkitystä, vaan niiden pitää olla virallisia, tehdasvalmisteisia kylttejä” -kommentti ei tarkoita sekään sitä, että merkit olisivat lainvoimaisia - merkkejä voi tilata internetsistä ihan kuka tahansa, eikä verkkokaupassa paljon lupien perään kysellä.
Itse olen kysellyt muutamaan otteeseen esim. Tampereen ja Ylöjärven kaupungeilta, kun on tullut vastaan noita Ajoneuvolla ajo kielletty - ja Kielletty ajosuunta -kylttejä paikoissa, joissa niitä ei selvästikään kuuluisi olla. Vastaus oli osapuilleen, että menneinä vuosina on pystytetty mitä sattuu merkkejä, kaupungilta ei ole juuri lupia kyselty. Käytännössä kaupungilla ei ole myöskään resursseja merkkien pystyttämistä sen kummemmin valvoa tai korjauksia vaatia, vaikka tiedossa on, että tiet ovat täynnä laittomia ohjauslaitteita.
Jokaisenoikeus koskee vapaata rakentamatonta luontoa. Kun sinne joku tekee tien (vaikka sen ikioman) se on muiden lakien piirissä ja rakennettua ympäristöä. Eli tielle pätee sitten tieliikennelaki ja siinä määrätyt oikeudet ja velvollisuudet. Jotka toki sallivat kävelyn, mutta kyllähän tuo ajoneuvolla ajo kielletty merkki on yksiselittelinen myös pyörälle. Tästä syystä omakin mustikanpoiminta piti hoitaa tänä kesänä polkupyörän avulla. Sen verran on erilaista kylttiä ja puomia sinne reitille kylvetty, mutta onneksi ne ovat moottoriajoneuvolla ajo kielletty tasoisia, eli pyörällä saan siitä vapaasti mennä - puomeja kierrellen.
Ei välttämättä päde, vaan voi päteä myös maastoliikennelaki; tieliikennelaki on voimassa vain, mikäli tie on “yleiselle liikenteelle tarkoitettu”, mitä nuo metsä- ja mökkitiet eivät välttämättä ole. Nykyisen tieliikennelain esitöissä on viitteitä oikeuskäytäntöön aiheesta.
Ympäristöministeriön nyt jo hiukan iäkäs mutta käsittääkseni nykylain mukaankin ihan pätevä opas (PDF) sisältää erikseen “Yksityistiet” -osion, joka alkaa sanoilla “Yksityistiellä voidaan liikkua jokamiehenoikeudella esimerkiksi kävellen, hiihtäen, pyöräillen ja ratsastamalla.”
Fillarifoorumin ketjussa on myös viitteitä erinäisiin lähteisiin, joista käy nimenomaan ilmi lainsäätäjän tarkoitus, että esim. pyöräilyä ei voi noin vain kieltää.
Minä olen sen järkeillyt, että koska tie on jonkun rakentama ja silloin se ei ole vapaata maastoa vaan jotain rakennettua, jota säädellään muissa laissa kuin siinä jokaisenoikeuden takaamassa vapaassa liikkumisessa maastossa. Maastoliikennelakihan käsittelee miten jollain vehkeellä saa ajella siellä vapaassa maastossa - hyvänä esimerkkinä moottorikelkat tai auton pysäköinti tien ulkopuolelle. Eli minusta tuo jokaisenoikeudella liikkuminen tiellä on vähän epämääräinen asia vaikka toki kävellen se varmaan päteekin. Minusta se kävelykin on tiellä liikkumista ja sitten sen tien yleisyyttä tai yksityisyyttä ja oikeutta siihen kävelyyn rajoitetaan jossain toisaalla.
Tiellä liikkumisen ajoneuvolla olen taas järkeillyt niin, että sillä yksityiselläkin tiellä saa liikkua niin kauan kuin tielle ei aiheuteta haittaa. Eli lähtökohtaisesti sitä ihan yksityistäkin tietä voi varsin vapaasti käyttää, kunhan sitä ei riko. Joskin maanomistajalla on oikeuksia sen rajoittamiseen, mutta lähtökohtaisesti jokaista tietä saa vähäisissä määrin ilman mitään lupajärjestelyjä käyttää, ellei sitä ole jotenkin muuten selvästi rajoitettu. Eli se luvan kysyminen tien satunnaiseen käyttöön ei ole tarpeen vaan jokainen tie on satunnaisesti ja tietä vahingoittamatta käytettävissä, ellei joku selvä merkki tms. toisin kerro. Metsäyhtiöiden puunajo on sitten eri tarina. Se on ajoittain toistuvaa ammattimaista ajoa ja siihen kyllä kysytään lupia. Käytännössähän he usein jälkikäteen korjaavatkin aiheuttamansa vauriot tielle.
Tästä teemasta hyvä esimerkki on isäni metsäpalstan sisällä kulkevat tiet. Aluetta halkoo yksityistie, jonka osakas hän on. Hän ei voi sitä sulkea vaan se on ihan julkisesti vapaasti käytettävä tie, jonka aukipysyminen perustuu tien saamaan yhteiskunnan tukeen. Eli valtio tukee tienpitoa - valtio määrää, että kaikki saavat sitä käyttää vaikka se kiistatta pieneltä osin onkin isäni maalla.
Toinen edellisestä erkaneva tie on sitten rantaan menevä tie. En ole ihan varma onko se kokonaan omalla rahalla rakennettu vai onko siihen 80 luvulla saatu jotain julkista tukea. Jokatapauksessa se on ylläpidoltaan täysin yksityinen tilan sisäinen väylä. Muutama kalamies ajelee sen kautta järvelle, jossa heillä kiistatta on kalastamiseen oikeus. Eli varmaan isäni voisi sen puomittaa, mutta jos sitä oikeudessa alettaisiin ratkoa niin varmasti niillä järvenkäyttöoikeutetuillakin olisi jotain oikeuksia. Eli veikkaisin, että se menisi oikeusteknisesti niin, että isäni ei voi kieltää järvenkäyttöoikeutettujen kulkemista, mutta heidän pitäisi sopia asiasta isäni kanssa. Tosin juuri nyt mikään merkki ei kiellä mitään ja ei sieltä nyt edes kerran viikossa kukaan mene kalalle - olisiko kerran kuukaudessa lähempänä totuutta. Joten parempi että ajavat - pysyy heinä vähempänä tiellä.
Suomen Tieverkko on nähtävissä Väyläviraston sivulla. Siellä se isänikin palstalla kulkeva tie on luokassa Digiroad yksityistie https://suomenvaylat.vayla.fi/
Se kuvaa totuuden minusta hyvin, eli siltä osin kun tie on ajettavissa se kuuluu sarjan yksityistie, mutta kun se muuttuu kinttupoluksi, jossa pääsee enää korkeintaan traktorilla se ei enää tuohon viivaluokkaan kuulu vaan on pelkkä maastotietokannan polku. Eli tuo kuvaa erinomaisesti sen mikä on oikeasti rakennettua ja mikä on ikiaikaista kulkemisen luontoon synnyttämää väyläverkkoa. Se minkä pistin tuosta Väyläviraston kartasta ilolla merkille, niin sekä isäni metsäpalstan, että appiukon mökkipaikan lähistöllä noiden tilojen sisäisten pienten teiden puomitkin on kuvattu kartalle täysin oikein. Eli jossain on olemassa ihan kohtuullisen totuudenmukainen maanomistajan tielleen laittamat puomit paikkatieto.
No tavallaan, asiasta säädetään esimerkiksi yksityistielaissa, jossa puolestaan todetaan:
Tässä siis todetaan juuri se, että satunnainen käyttö on lähtökohtaisesti ok, mutta moottoriajoneuvoilta senkin voi kieltää - ellei tien ylläpitoon ole saatu hiljattain valtion tukea, kuten esimerkissäsikin kerrot. Sen sijaan jokaisenoikeudella tiellä saa liikkua joka tapauksessa.
Yksityistielaki ei toki koske kaikkia maailman metsäteitä - osa niistä kun saattaa mennä esimerkiksi mainitun maastoliikennelain piiriin.
En ole juristi, mutta tämä riippuu käsittääkseni pitkälti siitä, mikä sen tien laillinen status on, ts. onko isäsi kiinteistöllä rasite, joka määrää järven rantaan kulkuyhteyden. Jos sellaista ei ole, ei tiellä ajamisen sallimiseenkaan ole velvoitetta. Toisaalta kalastajat voivat edelleen sukeltaa puomin ali ja kävellä, fillaroida tai ratsastaa järvelle.
Löytyy esim. Digiroadista, nimellä “Esterakennelma”. 8)
Tuo Esterakennelma oli hyvä löytö. Nyt kun järkeilen sitä kalamiesten kulkua järvelle, niin on aika varma, että käyntiä ei ole tarvinnut isäni järjestää, mutta rantakiinteistönä hän ei varmasti voi estää sinne kulkua. Se tarvitaanko kulkuun tietä ei varmasti pidä paikkaansa, eli jokaisella kalamiehellä, jolla on oikeus kalastaa k.o. järvellä on oikeus kulkea sinne eikä maanomistaja saa sitä estää. Mutta tietä ei tarvita - voivat mennä kävellen tai hiihtäen metsän läpi.
Tämä kokonaisuus on kiistatta vähän epäselvä, eli tuo Jokaisen Oikeus ja Yksityinen/Yksityistie ovat selvästi asioita jotka eivät ole mitään yksiselitteisiä asioita. Ihan samoin tien muuttuminen tieverkon ulkopuoliseksi poluksi/uraksi on sekin aika veteen piirretty viiva.
C1 ajoneuvolla ajo kielletty merkki on ongelmallinen, mutta eihän OSM käytössä meidän tehtävä ole tulkita vaan kuvata. Joten yksiselitteinen Bicycle=No / Private se oikea tagitus on ja sitten aika kertoo onko se totuus vai ei. Tienpitäjällä on tietyillä ehdoin oikeus kyseinen kyltti laittaa ja ei meidän tehtävä ole sitä oikeutta arvioida. Se on jonkun viranomaisen tehtävä.
Minulla on kotinurkilla yksi tuollainen kieltomerkki yksityisalue lisäkyltillä. Muutan sen nyt tämän innoittamana pyöräilyn ja hevostelun osalta Privateksi. Jääköön muiden arvioitavaksi onko siihen merkin laittajalla oikeus vai ei, mutta tässä tapauksessa on aika selvä, että se on kiinteistön sisällä oleva kiinteistön oma tie, joka ei johda mihinkään muualle kuin sille kiinteistölle. Merkki kieltää pyöräilyn, joten sen mukaan minusta pitää mennä.
@tikola Lukaisin nopsaan tämän ja Fillarifoorumin ketjun lävitse, mutta en edelleenkään hahmota mihin tuo tulkintasi perustuu, että pyöräilyn voisi yksityistiellä (joka ei riko pihapiiriä tai muita jokaisenoikeuden rajauksia) kieltää? Kaikki viitatut pykälät ja tuo erinomainen Ympäristöministeriön 2012 dokumentti kun tukevat jokaisenoikeuden pätemistä myös yksityisteillä.
Toisekseen pragmaattisesti asiaa pohtien noita yksityistie / yksityisalue / “liikkuminen kielletty” jne. kylttejä on monin seuduin kylvetty runsaasti teille ja jopa maastoon. Suurin osa niistä on varmasti (no, tarkasti sanottuna hyvin todennäköisesti) laittomia, mutta ei niitä kukaan ehdi sieltä metsästä pois keräillä. Jos noiden perusteella alkaa OSM:iin bicycle=no / private (tai vielä foot=no / private) kylvämään niin on se aika kutsu “edit wars” kamppailuille…Toisekseen voidaan myös väitellä siitä onko kartoitus totuudenmukaista: taginhan pitää ilmaista laillista perustetta, ei sitä että joku on kilven sinne maastoon lätkäissyt.
Tarjolla on myös “discouraged”, joka sopisi niihin tapauksiin kun on perusteet välttää jotakin tietä, vaikka laillista estettä ei olekaan. Tämähän toki subjektiivisempi asia.
Ei minulla tähän ole mitään todellista faktaa, muuta kuin se tulkintani Jokaisenoikeuden hengestä, joka minusta viittaa vapaaseen luontoon. Siinä vaiheessa kun joku on jotain rakentanut - vaikkapa sen tien, niin se ei enää ole vapaata luontoa ihan sanan täsmällisessä määritelmässä ja siihen minä olen näkemykseni jotenkin perustanut. Lakimiehen näkemys se ei ole vaan maallikon tulkintaa.
Ajoneuvolla ajo merkki minusta kieltää pyöräilyn, mutta satunnaista harmitonta kävelyä sekään ei voi kieltää. Sen merkin tapauksessa polkupyörällä ollaan vähän ristiriitaisessa tilanteessa. Pyörä on ajoneuvo ja sen merkin voimalla ajoneuvolla ajo on kielletty. Toisaalta Jokaisenoikeus ehkä sallisi pyöräilyn, joten kumpaa siinä sitten saa tehdä?.
Kävely on ilman muuta sallittua, jos ainoastaan ajoneuvolla ajo on kielletty. Silloin varmaan on OK myös taluttaa pyörää, koska silloin sillä ei siinä ajeta.
Kaiken kaikkiaan hankala asia, jossa maanomistajan tahto, jokaisen oikeudet ja satunnainen tienkäyttö ovat kaikki ihan aiheellisia näkökulmia.
Tuon näkisin turhan kapeana tulkintana ja nojaisin tiukasti siihen miten lait sitä rajoittavat.
Millä perusteella maanomistaja saisi luvan viranomaisilta kieltää pyöräily yksityistiellään? Kuten yllä keskusteltiin niin yksityistielaki antaa kyllä oikeuden kieltää moottori- ja hevosajoneuvoilla liikkumisen (huom. ei siis viitata “ajoneuvoilla liikkumiseen” vaan yksilöidään välineet). Mielestäni ym. laissa pykälät selvästi rajaavat ulos jokaisenoikeuden ja sen myötä pyöräilyn.
Maanomistajan tahdon näkisin tässä kontekstissa relevanttina vain sen puitteissa mitä oikeuksia laki antaa maanomistajalle rajoittaa muiden lakiin kirjattuja vapauksia.
Jos jomman kumman näistä liikennemerkeistä tielleen jollain perustellulla ja luvallisella syyllä laittaa, niin kyllähän se pyöräily silloin kiellettyä on:
Toisaalta ilmeisesti liikennemerkin asettaminen vaatii aina jonkinlaisen viranomaisen luvan, vaikka se olisi ihan ikiomalla maalla? Katsoin Suomen Väylät karttapalvelusta liikennemerkkejä ja jos se on se virallinen totuus liikennemerkkien osalta niin esimerkiksi minun mustikkapaikalle johtavan tien kieltomerkit ja portit eivät siellä edes näy. Eli joko se on vain osatotuus, tai sitten ne merkit ovat luvattomia merkkejä joita ei tarvitse noudattaa.
Osatotuuden puolesta puhuisi se, että tuossa karttapalvelussa ei näy kyllä missään liikennemerkkejä pienemmillä teillä. Eli joko ne kaikki ovat omavaltaisia tai sitten tuo karttapalvelu kattaa vain isompien teidän liikennemerkit.
Eli miten kansalainen voi päätellä merkin luvalliseksi tai luvattomaksi. Ei ole ihan helppo tehtävä sekään.
“Ikioma maa” ei anna ihan rajattomia oikeuksia ja hyvä niin. Niin kauan kun “maa” on rajallinen resurssi niin on fiksua erottaa sen omistajalle sallitut tavat hyödyntää maaplänttiään siitä, että voisi sulkea muut kansalaiset pois kokonaan sen käyttämisestä.
Ajatuksenjuoksuni kulki sitä rataa, että viranomaisen lupa kaivataan lainvoimaisen liikennemerkin pystyttämiseen ja en keksinyt heti perusteita miksi sellainen lupa heltiäisi kun lukee lakia yksityisteistä.
Joka tapauksessa kansalainen joutuu tässä käyttämään omaa harkintaansa, kuten monessa muussakin asiassa. OSM-kartoituksen kannalta pointtini oli, että jos ei ole kohtuullista varmuutta oikeasta tiedosta (merkin luvallisuudesta), niin en karttaan kirjaisi sitä - OSM:ssa on jo nyt ihan tarpeeksi kaikenlaista “harmia” erityisesti reitittimien kannalta. Juuri toisessa foorumissa ihmeteltiin kummallista reitittimen käytöstä - syy löytyi kevyen liikenteenväylän tien ylityksen merkitsemisestä jalkakäytäväksi (highway=footway, ei muita tageja), jonka fiksu lakia noudattava reititin kiersi pyörä-profiililla…
Minulla on tässä ihan selvä ajatusero - jos jotain virallisen näköistä näkyy jossain en lähde kyseenalaistamaan sitä sen enempää vaan pidän sitä totuutena ja lisään sen kartalle.
Mutta tähän nimenomaiseen asiaan - keksiikö kukaan missä on luvallisten liikennemerkkien listaus? Tuo Väyläviraston palvelu näyttää minusta vain isompien teiden merkit ja esimerkiksi kaikki pyörätiet ja vastaavat puuttuvat siitä. Eli ovathan pyörätietkin ihan varmasti virallista tietoa. Itse veikkaan, että sellaista listaa ei julkisissa rajapinnoissa välttämättä ole olemassakaan. Eli onko joku merkki luvallinen tai ei voi olla oikeasti selvittämätön paikka, jos ei nyt ihan lähdetä johonkin asiakaspalvelutiskille sitä asiaa selvittelemään.
Sivuhuomiona: vietin alkukesästä muutaman päivän Mikkelissä, ja reissun innoittamana korjasin sieltä varmaan kymmeniä tällä tavalla merkittyjä tien ylityksiä
Aiheeseen vielä palaten, kun tästä sopivasti väännettiin toisaalla Facebookin keskustelussa.
@ssundell jo linkkasikin aiemmin tässä ketjussa PDF dokumentin, jonka Ympäristöministeriö on julkaissut jokaisenoikeuden soveltamisesta. Siellä sivu 46, kuvallinen esimerkki “ajoneuvolla ajo kielletty merkistä” yksityistiellä, josta todetaan “Lakiin perustumaton liikennemerkki. Ajoneuvolla ajo
kielletty -merkki kieltää polkupyöräilyn. Kielto ei ole
mahdollinen yksityisellä tiellä.”. Hyvä lukea myös valiokunta-lausunnot nykyisen yksityistielain käsittelystä eduskunnassa, ottavat erittäin selvästi kantaa jokaisenoikeuksiin yksityisteillä.
Kuten jos keskusteltu aiemmin niin liikennemerkkejä saa kaupasta ostamalla, maanomistajia löytyy kohtuullisin määrin jotka niitä lätkivät omin lupinensa teille, poluille ja jopa keskelle metsää, eikä niitä kukaan sieltä käy pois keräämässä kun ei ole ihan prioriteettilistan kärjessä viranomaisilla. Näistä lähtökohdista näkisin kartoituksen perustana olevan vahvempana voimassa olevat lait, kuin onko “virallisen näköistä merkkiä” jossakin.
Mutta kai teoriassa metsässä oleva liikennemerkki voi olla luvallinenkin? Eli tuo johtopäätös, että ne kaikki ovat luvattomia eikä niitä tarvitse noudattaa on hankala sekin vaikka varmasti onkin oikeassa 99 kertaa 100sta.
Eli kyllä edelleenkin kaipaan listaa, jossa on kaikki luvalliset liikennemerkit. Jossain sellainen pitää olla tai sitten se on vain koostettava kaikista viranomaisen päätöksistä, joka on kyllä tekemätön paikka sekin.
Käytännössähän hyvä karttatuki asiaan olisi se, että avoimista kiinteistötiedoista selviäisi omistajan tyyppi. Kunta, valtio, yksityinen jne. josta voisi sitten vähän paremmin päätellä kuka on kylvänyt mitäkin merkkejä ja mikä siinä voi olla taustalla. Naapurin maallehan ei liikennemerkkiä voi laittaa. Eli se että kiinteistöistä erottaisi jotenkin helposti yksityisten omistamat kiinteistöt olisi hyvä apu tähän asiaan.
