Olen huomannut, että joillain käyttäjillä on tapana jättää erityyppisten maa-alueiden (esim. pellot ja metsät) väliin tyhjä tila mahdollisten tulevien muokkausten helpottamiseksi. Itse kuitenkin olen siinä käsityksessä, että esimerkiksi juuri peltojen ja metsien väliin ei pääsääntöisesti pitäisi mitään tyhjiä rakoja jättää (ellei välissä ole oja, tie tms.), kun taas tiet, vesistöt ja muut vastaavat pitäisi piirtää selkeästi erilleen alueista.
Eli siis onko tähän mitään yhtenäistä käytäntöä pitääkö vierekkäiset alueet oikeaoppisesti piirtää kiinni toisiinsa vai kokonaan erilleen? Ainakin kartalla nuo erikseen piirretyt alueet näyttävät hieman hölmöiltä, kun todellisuudessa niiden välissä ei mitään “tyhjää tilaa” ole.
Maalaisjärjellä ajatellen yhteen vaan. Myöhemmät muokkaukset on helppo tehdä Potlatchillakin katkomalla editoitavan alueen raja ja piirtelemällä uudelleen ilman, että muuttamista tarvitsematon alue muuttuisi. Ja tosiaan näyttää paremmalta.
Heps, täällä ilmoittautuu yksi maa-alueet erilleen piirrellyt. Jostakin on jäänyt mieleen, että tiet ja maa-alueet kannattaa piirtää erilleen ja siitä olen päätellyt, että piirrellään sitten kaikki muutkin erilleen. Näin jälkeenpäin kartalta katsottuna se ei välttämättä ollut paras tapa juurikin noiden valkoisten raitojen vuoksi.
Taidanpa itsekin alkaa piirtelemään maa-alueet yhteen. Lopputulos näyttää kartalla paremmalta ja maa-alueiden piirtäminen erilleen vaatii muutenkin JOSM:ssa ylimääräistä työtä. Tosin, jos ojia tahtoo esittää kartalla tyhjällä alueella, niin metsän ja pellon välissä kulkee melkein aina oja.
Mielestäni landuse-tagatut alueet on loogista piirtää yhteneviksi, koska yleensä näiden välillä kulkee edes jossain määrin selkeä raja (esim. pelto ja metsä). Toisaalta esim. tie tai oja on vain lineaarinen ominaisuus keskellä muuta maankäyttöä. Oja voi kulkea keskellä metsää eikä silloin ole mitään syytä jättää ojan ja metsä-landusen väliin mitään hajurakoa. Toki on ongelmallisia alueita, missä maankäytön raja on epäselvä (rannat, harvemmat ja tiheämmät metsät - mikä on metsää ja mikä ei?), mutta se on tietysti asia erikseen.
Isojen teiden ympärille jättäisin kyllä hajurakoa. Jos yleisen tien keskilinja palvelee samalla vaikkapa metsän ja pellon rajana, muokkaamisesta tulee hankalaa, jos viereen rakennetaan tai piirretään kevyen liikenteen väylä tai tonttiliittymiä.
Pienet tiet eivät hajurakoa kaipaa. Pieniksi laskisin metsäautotiet ja mökkitiet (highway=track) sekä metsäpolut (highway=path, lit=no, surface=ground), miksei myös metsän läpi kulkevat valaistutkin ulkoilureitit ja kevyen liikenteen väylät (highway=path muilla lisämääreillä).
Juuri näin. power=line on vähän rajatapaus. Suurjännitelinjan (110 kV tai 400 kV) ympärille hajuraon voisi ehkä jättää, mutta keskijännite (20 kV) ja pienjännite (380 V) eivät maastossakaan juuri erotu.
Asiaa sivuten: jos kulkuväyliä piirretään maankäyttönä, niin reitittäminen voi hankaloitua, sillä reititysalgoritmit seuraavat teitä, eivät alueita. Tällä viikolla mkgmap rupesi valittamaan parin neliömetrin kävelyalueesta talon edustalla, koska Garminin kartan erottelukyky on muutaman metrin luokkaa ja noin lähekkäiset pisteet kuvautuvat samoiksi. Alueen vieressä oleva päällystetty piha-aluekin on määritelty alueena ilman keskellä kulkevaa highway=service-tietä.
EDIT: tuon paikan lähellä on merkitty myös teiden maankäyttöä (highway=residential, area=yes). mkgmapin oletustyyli muuntaa noidenkin alueiden reunaviivat teiksi. Kartalla näkyy siis nimetty tie keskellä ja nimettömiä teitä tiealueen reunoilla. Olisikohan hyvä erotella nämä reitityksen kannalta turhat tiet oikeista teistä jotenkin, esimerkiksi lisäämällä landuse=highway? Pelkkä area=yes ei mielestäni riitä, koska jalankulkualueiden ja torien (highway=pedestrian, area=yes) kuuluukin tulla mukaan kartalle reunaviivoinaan.
Jatketaanpa hiukan samasta aiheesta. Tarkoituksena olisi piirtää peltojen ja metsien rajoja satelliittikuvista. Ongelma on se, että muodot ovat kaikkea muuta kuin tasaisia ja väliin metsän keskellä on peltoalueita jne… Onko mielestänne järkevää toimia siten, että piirrettäessä pellon ja metsän rajaa piirretään esim. ensin metsä ja tämän jälkeen raja-alueelle samojen pisteiden päälle pelto? Onko siinäkään järkeä, että piirrettäessä esim. isoja ja mutkikkaita metsäalueita jaotellaan metsä useampaan osaan, joiden pisteet laitetaan kulkemaan osioiden rajalla päällekkäin?
Jos metsän ja pellon välissä ei ole tietä, niin piirtäisin ne yhteen käyttäen yhteisiä pisteitä. Jos siinä on tie, niin tiealuehan ei ole metsää eikä peltoa. Polun ehkä voisi vielä piirtää rajalle samoja pisteitä pitkin. Tien kohdalla alueet kannattaa jakaa jo siksikin, että myöhemmin, kun aluetta tarkennetaan, on sitten helpompi kaivertaa metsään tai peltoon koloja talojen kohdalle. Toisaalta vaivan säästämiseksi en välttämättä lähtisi pilkkomaan alueita sellaisessa tapauksessa, että tie halkoo muuten yhtenäistä metsä- tai peltoaluetta. Niihin mahdolliset reiät voi tehdä myöhemmin multipolygoneilla.
Voi pellon ja metsänkin välissä olla oja ja epämääräistä pusikkoa. Viitseliäisyyden ja kuvamateriaalin mukaan.
Jos yhtenäistä metsää tarvitsee jakaa useammaksi alueeksi, niin voisi yrittää katsoa jonkun kohdan jossa vallitseva puusto (havu-/seka-/lehtimetsä), tiheys tai viimeisimmän avohakkuun raja kulkee… vaikkei niitä tageilla viitsisi itse erotellakaan. Olen näköjään käyttänyt viimeisimmälle vähän mitä avainta milloinkin: last_full_chop, clearcut_year, last_partial_chop, clear_cut_date.
Japanissa olivat tuoneet jostain lähteestä metsäalueita, joista yksi n 100 000 pisteen multipolygonina. Joka kerta kun joku koski siihen, osmin api- tai renderöintipalvelin (ja useampi reaaliaikapäivityksiä lataava palvelu) jymähti pariksi tunniksi: multipolygonien muutoksessa tarvitaan joitain tarkistuksia, ja koodi ei skaalautunu noin hulluun metsään - jotenkin sitä parannettiin, mutta merkittävä haitta se on/oli yhä.