Kolmekaan osoitetta eri kaduilla yhdelle talolle (tai taloyhtiölle) ei ole kovin harvinaista, ja niistä yksi tai useampi voi olla talon seinään merkitty. Kussakin noista taloista voi vielä olla eri määrä kirjaimilla erotettuja sisäänkäyntejä, joihin kaikkiin voi viitata minkä tahansa kadun osoitteella. Olen näiden kohdalla merkannut erilliset pisteet kunkin talon sisälle, kun “piste talon sisällä” -tapaa ohjelmistot joutuvat kuitenkin tukemaan; tai eihän aina seiniä kuvaavaa viivaa edes ole, vain osoitepiste.
Itseasiassa joitain vuosia sitten ainakin Helsingissä ohje/käytäntö/vaatimus taloyhtiöille osoitenumeroiden merkitsemisestä muuttui, että kaikkien katujen puolella pitäisi numerokyltti seinästä löytyä jos numero on määritelty - erityisesti tämä oli Arabianrannan alueen taloyhtiöille lähetetty kirje, johon netissä törmäsin.
Sisäänkäyntien lisääminen on erittäin mielekästä. Mielestäni kuitenkin jos ko. ovi on sisäänkäynti johonkin tiettyyn liikkeeseen, pitäisi vähintäänkin shop=*-tagilla merkattuja kohteita olla vain yksi. Ei Stockmannin tavaratalojakaan ole Helsingin keskustassa viittä kappaletta (ulko-ovet), joten kerta pitäisi riittää. (Lisäksi on ajoreitit parkkihalliin 
Ymmärrettävää toki on, että mkgmap (tai vaikkapa garminin navigaattorit) eivät nykyrakenteella(?) osaa yhdistää sisäänkäyntejä “tuohon” yhteen ilmentymään, mutta sen ei pitäisi antaa määritellä miten kauppoja ylipäänsä mallinnetaan. Oven “sitomiseen” tiettyyn liikkeeseen pitäisi riittää muu tagi; alkuaikoina käytettiin tagia operator= vähän kaikkeen mihin se etäisesti sopi, kuten tähän tai ulkoisten parkkipaikkojen merkitsemiseen tiettyyn kauppaan kuuluviksi. Toki ovea “ylläpitävä” taho voi olla ihan muu kuin oven takaa löytyvä kauppa, mutta sen huomioiminen tagauksessa olisi mielestäni jo hiusten halkomista, kun tuskin kukaan pitäisi kiinteistöhuollon nimeä sisäänkäynnin kovin oleellisena ominaisuutena - ja sen voi merkata jollain muulla tagilla.
Building=entrance:n kanssa on käytetty vaihtelevasti tageja ref= (14000+), addr:staircase= (750). Mielestäni ym. esimerkin 3A1, 3A2, 3B3, 3B4, 3C5, 3C6 kukin jälkimmäinen luku ei ole osa “housenumber”:ia, aivan kuten yksittäisten kerrostaloasuntojenkaan yksilöivä numero ei ole. En itse ole vielä päätynyt suuntaan taikka toiseen siitä, miten rajanveto pitäisi tehdä noiden talojen erotteluun käytettyjen kirjainten osalta. Jos jokaisesta Suomeen rakennetusta talosta näkisi helposti onko mahdollinen kirjain osa talon katunumeroa vai taloyhtiön “sisäinen” tunniste, olisi helppoa kirjoittaa ohje siitä kuuluuko kirjain addr:housenumber:iin vai ei.
On lisäkirjaimellisia taloja joissa on useampi kirjaimellinen rappu,
on lisäkirjaimellisia (tai “/1”-numeroituja) taloja joissa on kussakin yksi rappu,
on yhden numeron (jossa itsessään voi olla lisäkirjain) alla useampi rakennus, joissa kussakin yksi tai monta kirjaimellista rappua,
on yhden numeron (jossa itsessään voi olla lisäkirjain) alla useampi rakennus, joissa kussakin yksi tai useampi yhden asunnon sisäänkäynti.
Ja jokaisella näistä voi olla toinen osoitenumero nurkan takana olevalla kadulla - joskin siitä voi joskus päätellä onko mahdollinen välikirjain osa kiinteistön osoitenumeroa vai “sisäinen tunniste”.
