Taajama ja 70km/h

Onko openstreet ohjeet teiden luokitteluun taajamissa selkeät ja yksiselitteiset?
http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:WikiProject_Finland/Piirto-ohjeet#Taajamissa

Erityisesti tuo trunk-luokan vaatimus nopeusrajoituksesta “…ja nopeusrajoitus suurimmalta osaltaan vähintään 70 tai tienumeron mukaan kuuluu trunk-luokkaan ja (yleensä myös) em. nopeusrajoitusehto täyttyy.” (boldaus myös alkuperäistekstissä)

Tiehallinnon ohjeiden mukaan “Korkein taajamassa käytettävä rajoitus on 60 km/h.”
http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2100063-v-09-nopeusrajotukset.pdf
Kappale 6.1 Nopeusrajoitukset taajamassa

Eli määritelmän mukaan liikennemerkillä 571 merkityllä taajama-alueella ei voi olla valtateitä.

Tätä on sitten tulkittu tiukasti ja Ouluun tulevat valtatiet 20 (Kajaanista) ja 22 (Kuusamosta) on merkitty secondary luokkaan (jostain syystä edes primary ei kelvannut) heti taajama-merkin jälkeisestä risteyksestä lähtien.
http://www.openstreetmap.org/?lat=65.02722&lon=25.51811&zoom=15&layers=M
http://www.openstreetmap.org/?lat=65.00123&lon=25.50657&zoom=15&layers=M

Valtakunnallisesti merkittäviltä valtateiltä 20 tai 22 et pääse valtakunnallisesti merkittävälle valtatielle 4 muuten kuin secondary luokan tien kautta. Ei kuulosta järkevältä.

Mielestäni tuota ohjetta pitäisi selkeyttää. Tiehallinnon merkitsemät valtakunnallsisesti tärkeät valta- ja kantatiet pitävät merkityksensä myös taajaman sisällä ja pitäisi myös OSM:ssä luokitella merkintänsä mukaan nopeusrajoituksesta riippumatta. Valtakunnallisesti merkitävien teiden lisäksi voi paikallisen liikenteen kannalta merkittävät tiet nousta taulukon luokitusohjeiden mukaisesti näiden rinnalle.

.

PS: Oikeasti valtatiet 20 ja 22 alkavat täältä - siis liikennemerkkien mukaan (Huom: tien numerossa yhtenäinen reunaviiva, ei katkoviiva)
20
22

Wikin tarkoittama “taajama” on vähän laajempi kuin liikennemerkeillä osoitettu “taajama”, kai se on siellä jossain mainittu :slight_smile: (Hmm, ei näköjään juuri tuolla sivulla, mihinkäs se on kadonnut…). Vasta ihan hiljattain ollaan kerätty tarkemmin noita highway=city_limit -pisteitä, aka. taajama alkaa/päättyy -liikennemerkkejä. Osin on jo aiemmin maxspeed=80 + source:maxspeed=FI:rural ollu jo aikaisemmin merkattuna. Jos ei ole mitään dataa missä “liikennemerkkitaajaman” raja on, ei ohje oikein voi perustua siihen.

Pointti oli tuossa se, että tiukka raja tuottaa kuitenkin hulluja yhdistelmiä suhteessa ympäröiviin teihin, niin jo ohjeissa pitää olla vähän pelivaraa kun muuten joku uusi käyttäjä vetää kaikki tiukoiksi säännöiksi lukemansa wikisivun mukaiseksi. Esim. Helsingissä valtatie 3 alkaa vasta Hakamäentien risteyksestä (yhtenäinen reunaviiva), mutta esim. valtatiellä 4 on merkkien mukaan pätkiä myös Koskelantien eteläpuolella (saman 5-6 km keskustasta). Molemmat ovat liikennemerkkitaajamassa, molemmat 2+2, molemmat 50 km/h. Ja moottoritienomainen Itäväylä seututie 170 (3+3, 70km/h, eritasot) on olisi secondary, eli “pienempi” kuin em. liikennevalotiet.

“nopeusrajoitus suurimmalta osaltaan”, ts. “älä tämän takia pätki vaikka olisi pätkä pienempää rajoitusta”. Ne on ohjeet, ei lakitekstiä.

Nelostie Helsingissä on loistava esimerkki. Trunk päättyy taajamamerkkiin, vaikka nelostie sinällään jatkuu keskikaupungille.

En tarkoittanutkaan, että itäväylä pitäisi merkitä secondaryksi. Se sopii juuri edellisessä viestissäni mainitsemaani “paikallisen liikenteen kannalta merkittävä tie” -luokkaan ja sillä perusteella ilman muuta saa tienumerointiaan paremaan luokituksen. Nyt on vain tuota ohjetta tulkittu niin tiukkaan, että Helsingin niemelle ei ole jäänyt yhtään “Erityisen tärkeä seudullinen pääkatu” -luokkaan kuuluvaa katua. E12 ja E75 olisi mielestäni sellaisia - ei siksi että niiden varsille on ruuvattu eurooppatiemerkit, vaan siksi että ne on oikeasti tärkeitä sisääntuloväyliä (ja lisäksi autolauttojen tuomaa läpikulkuliikennettä välittäviä.) Siksi kai nuo on tuon eurooppatiestatuksen saaneetkin.

Tuossa wikitekstissä painottuu vähän liikaa miltä tie näyttää, ja vähemmälle mitä liikennettä se välittää.

.

Tuo Kauppatorin tienumerokilpi lienee jäänne ajoilta, jolloin kaikkien Helsingistä alkaneiden maanteiden lähtöpiste sijaitsi Erottajalla. On näköjään jäänyt päivittämättä katkoviivareunaiseksi.

Kun vähän tarkastelin noita ref=nn, niin poistoa tulisi:

  • 51 Porkkalankadulta
  • 1 Huopalahdentieltä
  • 120 Vihdintieltä Mannerheimintien risteyksen ja rantaradan ylittävän sillan välistä
  • 3 Mannerheimintien risteyksen ja rantaradan rautatiesillan välistä
  • 45 Lautatarhakadulta
  • 170 Kalasatamasta Kehä I:n risteykseen

Tierefien poisto ei kuitenkaan muuta sitä, mitä liikennettä kukin em. katu välittää. Mielestäni on hieman hassua, että pienemmillä paikkakunnilla esim. tertiary -tason tiet muuttuvat taajama-alueella secondary -tasoisiksi, mutta Helsingin kohdalla trunk/primary -luokitus taas putoaa taajama-alueella.

Hmmm… http://www.liikennevirasto.fi/tienumerokartat
Tuolta Helsingin seutu pdf.

Kyllä nuo valtatiet minun silmään näyttää kauppatorin vierestä kurvaavan.

Onko viitettä miksi nuo kartat eivät pitäisi paikkaansa ja tuota mainitsemaasi tolppaa olisi pitänyt päivittää?

.

Tästä olen täysin samaa mieltä. Ohjeen jako taajama- ja ulkopuolisiin alueisiin ilman mitään siirtymäsäädöksiä näiden välillä ei kyllä helpota tulkintaa.

.

Hups, en tarkistanutkaan uusimmasta kartastosta. Liik enne vira sto soutaa ja huopaa ees taas. Vuoden 2009 kartoissa tienumerot päättyivät taajamarajalle, eivätkä jatkuneet Erottajalle saakka. Hakamäentie on nyt seututie 100, kun se vielä kolme vuotta sitten oli katu 40913. Noita 409xxx -katuja on tullut rutkasti lisää. Tai ehkä ne olivat olemassa jo 2009, mutta niitä ei oltu merkitty kuin nrot 40911-40915 Helsingissä sekä 40916 Järvenpäässä. Toivottavasti noita viisinumeroisia tie/katunumeroita ei lisätä OSMiin, kun LEVS toteaa:

Noin kolmeen poikkeukseen (1xxxx -sarjaa siis) olen törmännyt, eli ne on kilvitetty valkoisin numeroin sinisellä pohjalla.

Paikkatietoikkunasta kurkkimalla tuon pdf:n tienumerot on samat, ja vain ne, jotka (numerot) löytyvät digiroadista, ja liikenneviraston tierekisteristä. Aineistokuvauksesta löytyy maininta “koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät).” Eli… se on jonkun (varmaan perusteltu) valinta, miten tienumerokarttaan merkattu “katuosuus” (musta/tummanharmaa reunus tiellä) yhdistää todelliset maantiet. Tuossa rekisterissä.

Pointti 2: Jos lähestyt Helsinkiä osm-datassa tertiary-teitä, niin nekin nousee secondaryksi ja suuremmiksi ennen kuin pääset perille.

Valtateiden merkitseminen kaupunkeihin on yksi OSM:n käytön suurimpia hyötyjä. Silloin, kun menee tuntemattomaan kaupunkiin, on kaupungin pääverisuonien tuntemisesta apua. Jos kaikki tiet ovat samankokoisia on kaupungin hahmottaminen todella vaikeaa ja reittivalinnat vaikeutuvat. Käytännössä on kuitenkin helpointa seurata sitä valtatietä.

Välillä isommat tietkin saavat jopa maalla tiukemman rajoituksen - esimerkkinä vitostie Mikkelistä Juvalle: http://www.openstreetmap.org/browse/way/47000802/history . Tuossa on turvallisuuden takia laskettu rajoitus kuudeksikympiksi.

Mitä jos tuohon ohjeeseen lisäisi ennen taulukkoa tekstin.

“Numeroidut tiet pitävät luokituksensa myös taajamien sisällä. Paikallinen liikenne saattaa kuitenkin nostaa niiden tai myös numeroimattomien teiden luokitusta taulukon mukaisesti.”

.

Kannatetaan. Ei tarvitse pähkäillä “väärästä kohdasta” pätkityn tien luokitusta, kun taajamamerkki onkin jossain aivan muualla (tuore esimerkki eilen Kurikassa).

Done, Linkkasin mukaan myös tämän keskustelun discussion sivulla. Katsotaan saako aikaan hylkimisreaktiota.