Eipä näytä ID:stä tuollaista validointia löytyvän, vaikka sielläkin on viime aikoina validointia kehitetty. Tämä on kyllä hieman haastavaa kun eri validaattorit herjaa ja sallii eri asioita. En ole tutkinut tarkemmin miltä näyttää esim. Osmose-, KeepRight- & OSM Inspector-validointityökalujen suunnalla, mutta törmäsin siellä ainakin tällaiseen validaattoriin joka huuteli addr:street’in perään jos kerran on addr:housenumber tai addr:housename asetettu. Tiedä sitten mihin nämä kaikki validointitapaukset perustuvat. Löytyykö näille aina perusteet wikistäkään?

Minä taisin aiemminkin jossain yhteydessä todeta että duplikaattiosoitteiden esittäminen on sinänsä turhaa muttei siitä varsinaista haittaakaan ole jos joku niitä haluaa kartoittaa. Pääasia vaan etteivät ole keskenään ristiriidassa. Jos nyt vielä laitan reittiopas-hatun päähäni, niin voisin todeta ettei näistä pitäisi olla reittioppaassa mitään haittaa. OSM:n rakennusten, sisäänkäyntien ja irallisten osoitenoodien (sekä erillisen VRK-osoiteaineistonkin) duplikaatteja karsitaan pois ennenkuin varsinainen geokoodausdata muodostetaan. Rakennusta käsitellään aina yhtenä kokonaisuutena jolla on vain yksi geokoodauksessa käytettävä referenssipiste. Oletuksena tämä referenssipiste sijoitetaan rakennuksen ääriviivan muodostavien noodien painopisteeseen. Jos rakennuspolygoniin on kytketty sisäänkäynti niin se korvaa tuon mainitun painopisteen. Jos taas sisäänkäyntejä on monia niin tutkitaan onko jotkut niistä tagatty entrance=main. Näitä pääsisäänkäyntejä suositaan verrattuna muihin entranceihin. Jos rakennuksella on monta “samanarvoista” sisäänkäyntiä niistä valitaan jollain arvontamenettelyllä yksi. Jos tämän lisäksi sisäänkäynneillä on omia yksilöiviä osoitetietoja addr:street / addr:housenumber / addr:unit niin näitä tietoja käytetään sitten erillisten uusien referenssipisteiden muodostamiseen. Tällöin jää myös itse rakennukselle oma (yleensä hieman karkeammalla osoitetiedolla varustettu) referenssipiste voimaan. Rakennuksen ja sen sisäänkäyntien välillä täydennetään myös “älykkäästi” puuttuvia tietoja molempiin suuntiin, joten tuo Tolstoin mainitsema “assosiointi” on ainakin jo reittioppaan geokoodauksessa toteutettu. Kun on monia tapoja merkitä asioita niin olemme todenneet että myös aineistoa hyödyntävän järjestelmän on syytä olla joustava.

Noin homma menee siis rakennusten kohdalla. Oma lisänsä geokoodauskohteisiin tuovat sitten vielä tietenkin OSM:n POI-pisteen tai ihan vaan irrallisen osoitepisteen yhteydessä mainitut osoitetiedot.

Tuon associated entrance-ehdotuksen soisi kyllä edistyvän. Sehän tarjoaisi mahdollisuuden kytkeä myös irralliset POI-pisteet johonkin tiettyyn sisäänkäyntiin ilmaan mitään varsinaista sisätilojen kulkureittien kartoitusta. Tämä relaatio-proposal on kai käsittääkseni vain jäänyt toteuttamatta. Ei kai sitä ehdotusta/ajatusta sinänsä ole kukaan vielä hylännyt.

Tolstoin mainitseman kulmatalojen rinnakkaisosoite-tapauksen ratkaisisin itse sijoittamalla kaksi erilistä osoitenoodia rakennuspolygonin sisään. Kahden eri katuosoitteen esittäminen yhdellä kohteella kun on hieman haasteellista, niin siksi kaksi kohdetta.