Pyöräteiden, jalkakäytävien ja 'polkujen' uusista piirto-ohjeista

Hei, ja kiitos vahvistuksesta!

“Arvelin”, sanoi Arvelin. Heko, heko ;) . Mutta, juu, “Auts!”, sanon minä. Pitäisiköhän tehdä pyöräretki Tampereelle, ottaa Arvelinilta sakko, haastaa se oikeudessa ja saada aikaan vedenpitävää laintulkintaa. Miten tämä tosiaan voi olla näin vaikeaa.

Juu, tuo sama maininta on tosiaan Kuntaliiton ohjeissa ja siihen on linkattu myös uusissa piirto-ohjeissa. Mutta ohje on ohje, laki on laki ja tautologia on tautologia. Toisaalta, jos tuo kohta poistettiin laista “tarpeettomana”, tämä kielisi siitä, että asia on niin selvä, ettei järkevää muuta tulkintaa voi Arvelinkaan arvella…

Huh? Eikös 18. pykälä nimenomaan anna sen oikeuden alle 12-vuotiaille.

No siis seuraa siinä mielessä, että tuo määritelmä nähdäkseni mahdollistaa sen, että väylä voi olla jalkakäytävä ilman, että se on merkillä sellaiseksi merkitty - aivan kuten blogissani esitän, että myös pyörätien määritelmä voidaan tulkita samoin.

Se, miten tämä tulkinta ja rajanveto sitten tehdään, onkin omalla tavallaan jännittävää ja aiheuttaa varmasti ongelmia. Esim. leveys, pintamateriaali ja se, yhdistyykö väylä ajorataan, pyörätiehen vai jalkakäytävään, varmasti vaikuttaa.

Periaate on hyvä, mutta ei se varsinaisesti kerro, mitä sinne karttaan pitää merkitä, koska merkinnät ovat aina tulkintoja todellisuudesta.

Olisi tosi kiva, jos laki, säännöt ja käytännöt olisivat yksiselitteiset - tuolta aiemmista ketjuista löytyy omiakin kommentteja siitä, kuinka pyörätien pitäisi olla pyörätieksi merkitty - mutta valitettavasti vain todellisuus ei näytä olevan sitä. Tienpitäjät merkitsevät väyliä puutteellisesti, ja toisaalta tienpitäjät tulkitsevat lakia tavalla, joka saattaa aiheuttaa epämääräisyyttä, ks. nyt käynnissä oleva puistopyöräilykeskustelu.

Näino. Toisaalta tienpitäjä kommunikoi intentioitaan myös esimerkiksi katusuunnitelmilla ja vaikkapa karttapalveluilla, jotka saattavat kuitenkin olla ristiriidassa maastossa vallitsevan todellisuuden kanssa.

En tarkoita tällä, että OSM:ään pitäisi tehdä merkintöjä maastosta välittämättä, vaan lähinnä sitä, että epäselvissä tilanteissa aina ei olla myöskään pelkän ajatustenluvun varassa - taas tästä esimerkkinä kaivelin Tampereen viranhaltijapäätöksiä, joista nähdäkseni käy suht selvästi ilmi, että heidän mielestään merkitsemättömillä puistokäytävillä ja ulkoilureiteillä lähtökohtaisesti ovi pyöräillä.

Just näin. Arvelin ei luultavasti ole uhrannut asialle juurikaan ajatusta vaan on vain napannut tieliikennelain käteen ja lukenut sieltä jalkakäytävän määritelmän väärin - “rakenteellinen erottelu” viittaa tien osaan, ei tiehen.

Laitoin Aamulehdelle palautetta asiasta ja lähetinpä sinne myös mielipidekirjoituksen, mutta lehteä ei ilmeisesti kiinnosta. :stuck_out_tongue:

Vähän vastaavaa henkeä on nykyistä tieliikennelakia täydentävässä valtioneuvoston asetuksessa:

1 Like

Hei,

Auts, juu, tuossa alkuperäisessä viestissäni oli kirjoitusvirhe: alle → yli.

Ja, siis, ihan oikeasti: suurkiitos jälleen vastauksestasi ja jaksamisestasi vääntää tätä rautalangasta kaltaiselleni amatöörille! Ja samat kiitokset kaikille muillekin tässä threadissa ja muualla kirjoitelleille!

Tosi hurja mahdollisuus kyllä tuollainen liikennemerkitön jalkakäytävä keskellä ei mitään.

Uuden ehdotuksen ankkatestosuudessa otetaan huomioon leveys ja pintamateriaali, mutta hyvä huomio tuo väylän yhdistyminen. Olen itsekin muuttanut useampiakin cycleway-tagattuja liikennemerkittömiä polkuja patheiksi, koska ne yhdistyvät toisesta päästään vain tietä seuraavaan jalkakäytävään ja polkupyörällä pitäisi ylittää rotvallin reuna ajoradalle.

Erinomainen huomio tämäkin, ja ansiokkaasti olet niitä tosiaan myös kaivellut!

Entäs sitten jokaisenoikeudet? @Viima huomauttikin aiemmin yllä, että Tieliikennelain liikennemerkkejä koskevassa osiossa huomautetaan, että jalankulkija ja pyöräilijä ovat velvoitettuja käyttämään heille liikennemerkein osoitettuja teitä, mutta saavat (jokaisenoikeuksien perusteella) käyttää sellaisia väyliä, joilla liikkumista ei ole erikseen ja laillisesti kielletty. Tällainen kielto vaatisi poikkeuksellisen hyvät perusteet. Edes yksityistiellä jalankulkua tai pyöräilyä ei voi kovin helposti kieltää, ainakaan laillisesti.

Tässä valossa jäin miettimään liikennemerkitöntä jalkakäytävää. Jalkakäytävän (ja lauseenjäsennyksestä riippuen, erillisen pyörätienkään) määritelmässä ei oteta lainkaan kantaa liikennemerkkiin, mutta tällöin liikennemerkin puute kaiketi ilmaisee vain sitä, ettei jalankulkija/pyöräilijä ole velvoitetttu käyttämään tuollaista väylää, mutta että molemmat saavat käyttää sitä?

Päivitin nyt piirto-ohje-ehdotuksen muutamilta osin. Ulkonäöllisesti: kaikki tagit ovat nyt yhdessä sarakkeessa, ja ensimmäisessä sarakkeessa on liikennemerkki (paitsi risteykset, ne on ehkä selkeämmin vanhalla tavalla)

Muuten muutin jalkakäytävän ohjetta täällä käydyn keskustelun perusteella. Alaviitte toivottavasti selventää problematiikkaa. Saa kommentoida, jos siitä jäi uupumaan jotain olennaista! TLL:n mukaan siis myös pyörätie voi olla liikennemerkitön, mutta kuten todettua, Duck-tagatun cyclewayn ohje vastannee jo tätä seikkaa.

Lisäksi lisäsin huotoajobaanan, eli C2+H25+M8 -merkatun tapauksen. Lisään siitä ja ylijatketusta jalkakäytävästä kuvat ja esimerkit, toivottavasti jo tämän viikon aikana.

Kuten aina, kommentteja otetaan kernaasti vastaan!

Jalankulkija ja pyöräilijä ovat tässä eri asemassa.

Jalankulkijan “on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta” (TLL 13 §). Sitä ei siis tarvitse erikseen merkitä, vaan riittää, että sellainen on (tavalla tai toisella) olemassa, ja on se ja sama, missä se on suhteessa ajorataan.

Polkupyöräilijän pyörätien käyttämisen vaade on kytketty nimenomaan pyörätien merkkiin (TLL Liite 3.1, merkki D5), ja siinäkin velvoite on pakottava vain, jos

  1. ajaa merkin suuntaan ja
  2. pyörätie on ajoradan oikealla puolella

Jos pyörätie on ajoradan vasemmalla puolella, pyöräilijä voi turvallisuussyistä käyttää myös ajorataa; itse tulkitsisin tätä tiukasti niin, että lain ehto ei tarkoita “musta on turvallisempaa ajaa ajoradalla” vaan että lyhyellä ajoradalla ajamisella esimerkiksi välttää ajoradan ylityksen.

Tästä tietysti haluttaessa seuraa hupsuja tilanteita jossain Nokialla, jossa kaupunki on täynnä kaksisuuntaisia pyöräteitä, jotka on merkitty vain toisesta päästään, ja siten pyöräilijä ei toisesta suunnasta tullessaan ikinä ohita merkkiä, joten vaikka hän tietäisi kadulla olevan pyörätien, sitä ei ole velvoitettu käyttämään…

Blogikirjoitusta kirjoittaessani törmäsin vanhaan, muistaakseni Helsingin kaupungin ohjeeseen jostain 10-15 vuoden takaa. Siinä nostettiin puistokäytävien kohdalla esiin juuri tämä, että liikennemerkin asettamisella on myös pyöräilijää velvoittava vaikutus. Samoin myös tuossa vanhemmassa ohjeessa oli mukana rajanveto, että (yhdistetyksi) pyörätieksi merkitty väylä on myös lähtökohtaisesti talvikunnossapidetty.

Ai niin! Kuntaliiton ohjeistuksesta muuten bongasin, että heidän merkintäohjeillaan yksisuuntaista yhdistettyä, D6-merkittyä pyörätietä ja jalkakäytävää ei pitäisi olla olemassakaan, vaan yksisuuntainen pyörätie tulisi aina merkitä D5-merkillä, ja jalankulkijat sitten kulkevat pyörätien reunaa.

1 Like

Hei,

Ja kiitos taas kommenteistasi!

Juu, tämä on hyvä huomio! Itsekin olen toiminut noin varsinkin pidemmillä pyöräretkillä, joissa joutuisi muuten ylittämään esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyn kaksikaistaisen seututien jos haluaisi siirtyä kevyen liikenteen väylälle. Ilmeisesti tämän voi ilmaista OSMissa bicycle=use_sidepath-tagin postfikseillä :forward tai :backward ?

Tämä sama neuvo löytyy myös piirto-ohje-ehdotukseen linkkaamastani Väyläviraston ohjeesta, ja se on otettu huomioon nyt ehdotetuissa tageissa. Itse tosin tulkitsin tuon niin, että yksisuuntaista D6-merkittyä väylää ei pitäisi toteuttaa, vaan D6-väylä on yleensä aina kaksisuuntainen (lisäkilvellä), ja siis oneway=no. Siis yksisuuntaisen D6-väylän “vaihtoehto” on ensisijaisesti kaksisuuntainen D6, ei vältämättä (yksisuuntainen) D5.

Huutelen tähän pieniä sivuhuomioita. Erittäin tuore kiinnostus OSM-kartoitukseen, ei kauheasti käsitystä vanhoista/nykyisistä ohjeista ja käytännöistä :)

Pyöräteillä voi olla osuuksia, joilla huoltoajo moottoriajoneuvoilla on sallittu. Mikäli päällystetyllä pyörätiellä on pyörätiemaalauksia (M8), niitä kohdellaan pyörätien liikennemerkin tavoin

Näissä on mielestäni alkanut maastossa näkyä aika paljon F50 (pyörä) + F52 komboa, usein ylöspäin osoittavan nuoliopasteen kanssa. Pitäisiköhän tässä tilanteessa niiden olla pyörätiemaalauksen veroisia tagien kannalta, eli säilyttää highway=cycleway?

Toinen kysymys samaan kohtaan, pitäisikö tässä tageista käydä kaikesta huolimatta edes jotenkin ilmi, että kyseisellä tiellä on sallittu huoltoajo moottoriajoneuvoilla? Nythän se ei ymmärtääkseni ehdotetuista tageista ilmene, jos on highway=cycleway. Ehkä psv=yes tai onko joku soveltuvampi?

Ja kolmas, onko tässä tägien kannalta jokin oleellinen ero esim. “tonteille ajo sallittu” kylttiin? Tulisiko tällöin kyseeseen esim. motor_vehicles=destination? On tullut Suomessa vastaan myös “maatalousajo sallittu” lisäkylttejä, joista seuraisi kaiketi motor_vehicles=agricultural …

Jos tiellä on opastusmerkki F50 mopon kuvalla ja mopoilu on sallittu…

Käytännössä tuota F50 (mopo) näkyy aika paljon ajoradan suuntaan osoittavan nuoliopasteen kanssa (kun mopoille sallittu pyörätien osuus on päättymässä). Jolloin kai pitäisi designated-tägätä se nuolen osoittama yhteys ajoradalle, eikä eteenpäin johtavaa pyörätietä. Toki vastakkaisesta suunnasta katsoen voi joku muu merkki tuoda sen designated tagin myös sinne…

“jos risteykset ovat niin lähekkäin, että seuraavat merkit näkyvät eikä väylän jatkumisesta synny epäselvyyttä”
vs
Liikennemerkitön polku cycleway-tagilla
vs
Tienpitäjän tarkoitusperien arvuuttelua vältetään

Ehdottaisin että kaikesta huolimatta on tilanteita joissa väylän jatkumisesta ei synny epäselvyyttä vaikka merkkiä ei ole eikä näy. Esimerkiksi Lestijärventien viereinen pyörätie Kinnulassa jatkuu ulkoisesti muuttumattomana n. 3km taajaman ulkopuolella. Joka risteyksessä ei toisteta liikennemerkkiä eikä seuraavaa risteystä välttämättä edes näy, saati sen liikennemerkkejä. Mutta tuntuisi hassulta alkaa splittaamaan väylää vain sen takia. Ja joka kerta arvioida onko se edelleen pyörätie jonkun ulkoisen kriteerin perusteella. (Nykyisen väylän voisi kyllä splitata siinä missä asfaltti muuttuu soraksi…)

Muuta: olisiko tarpeen huomioida että ihan käytännön tasolla näitä merkkejä käytetään toisin kuin pitäisi? Esim. vastakkaisista suunnasta tuleville on keskenään ristiriitaiset merkit. Ja ainakin Äänekoskella näkyy myös käytetyn pyörätie-merkkejä C2+huoltoajo sallittu merkkien kanssa rinnakkain.

Tägätäänkö tällöin merkkien sallivin mahdollinen yhdistelmä?

Pyörä- ja kävelytietä ei ole eroteltu, jos toisesta suunnasta merkin mukaan ei ole.

Jos toisesta suunnasta on kaksisuuntainen pyörä- ja kävelytie, niin kyseessä on pyörätie vaikka vastakkaisessa suunnassa väitettäisiin että on pelkkä kävelytie.

Jos C2+huoltoajo sallittu on vain toisessa päässä ja toisessa päässä vain D6 (mahdollisesti nuolilla), niin kyseessä on kaksisuuntainen highway=cycleway jolla saattaa ajaa autoja.

1 Like

Hei,

Tervetuloa, ja kiitos paljon erinomaisista huomioistasi! Erityisesti tuo kysymys vastakkaisilla suunnilla olevista ristiriitaisista merkeistä on todella hyvä ja hankala! Minulla ei ole siihen kyllä mitään hyvää vastausta. Toivottavasti joku muu osaa kommentoida!

Hyvä kysymys myös C2+pyörätien liikennemerkki samassa liikennemerkkitolpassa. Varmaankin service-tie, ellei sillä ole päällysteessä pyörätiemaalauksia?

Ihan nopea vastaus muutamaan muuhun huomioosi:

Hyvä huomio! Ehkä tuota kohtaa ohjeen tekstissä pitäisi laajentaa niin, että merkataan highway=cyclelway jos M8-merkkien lisäksi väylän missä tahansa tiemerkinöissä ei tapahdu muutoksia tuollaisen C2+H25 kombon kohdalla. Lyhyesti historiaa tämän takana: aiemmassa threadissa huomautettiin hyvin, että päällystämätön (liikennemerkitty) pyörätie, jolla on pyörätien liikennemerkin jälkeen C2+H25-kombo on ihan järkevä tagata highway=service tuon merkkikombon jälkeen. Mutta esimerkiksi Baanojen kaltaisilla liikennemerkityillä (päällystetyllä) pyörätiellä, joilla pyörätie- ja kaistamaalaukset jatkuvat huoltoajomahdollisuudesta huolimatta tämä taas ei ole oikein järkevän kuulosta.

Tuo kohta on tosiaan ylipäätään poikkeus tagaukseen. Isolla osalla tuollaisilla ilmiselvästi pyöräteinä jatkuvilla huoltoajo-osuuksilla huoltoajoa voi suorittaa järkevästi vain tiettyihin kohteisiin. Lähelläni on esimerkiksi tapaus, jossa pyörätiellä on C2-merkki ja lisäkilvessäkin selvä yksilöivä ehto: “Huoltoajo sallittu mastolle” (lähellä korkea tukiasemamasto). Muissa tapauksissa kohteita on ehkä useampia, mutta ne ovat yleensä aika spesifejä.

Tähän liittyen: “Tonteille ajo sallittu”-tapaus on varmaankin tosiaan ongelmattomasti highway=service tai peräti highway=residential ja motor_vehicles=destination. Tämä service-maininta piirto-ohje-ehdotuksessa on tosiaan poikkeuksellinen. Ohjeiden näissä kohtaa otetaan pääsääntöisesti kantaa vain kevyen liikenteen väylien tagaukseen. Muita piirto-ohjeiden osuuksia voi päivittää myöhemmin.

Tämä on erinomainen huomio ja pitää ihan ehdottomasti lisätä! Kiitos! Olisiko tosiaan tuo psv=yes toimiva, vai löytyisikö joku muu? Ainakin traffic_sign=FI:C2,FI:H25, mutta tämä on aika obskuuri.

Tämä on ihan hyvä huomio. Esimerkiksi jos leveää ja tasaista (ja aiemmin liikennemerkittyä) väylää katkoo selvästi kapeampi polku, tämä ei ole mielekkäästi risteys, jossa väylän jatkumisesta syntyisi epäselvyyttä. Toisaalta nykymuotoista ohjetta puolustaisi mielestäni ehkä tapaukset, joissa väylä tosiaan haarautuu kahdeksi (tai useammaksi) täysin samanlevyiseksi ja -laatuiseksi väyläksi, ja niiden päissä on eri liikennemerkit (tai osalla ei liikennemerkkiä lainkaan). Tällöin olisi mielestäni ihan perusteltua muutta myös tagausta risteyksessä. Esimerkiksi Helsingin keskuspuistossa tällaisia tapauksia on jonkin verran, ja merkkien vaihtumisella (tai puuttumisella) on merkitystä myös esim. talvihuoltostatukseen, tai ainakin sen taajuuteen. Osa liikennemerkittömistä väylistä tehdään joinain talvina latupohjiksi, mutta pyörätiemerkityiltä osuuksilta poistetaan/tampataan lumet ainakin silloin tällöin. Keskuspuistossa myös keskellä puistoa pyörätien liikennemerkkiä toistetaan muutamankin kerran, joten tienpitäjä on tosiaan yrittänyt selventää sitä, missä pyörätien kulkee erilevyisiä ja -pintaisia polkuja täynnä olevassa metsikössä.

Kiitoksia tervetulotoivotuksista ja kommenteista.

Tähän selvennökseksi, että oma mielikuvani kommenttia kirjoittaessa oli tilanteesta, jossa jatkuvan pyörätien keskellä on C2+tontille ajo sallittu -pätkä. Esimerkkinä vaikka Järvenpää-Hyvinkää pyörätiellä Vaasan yksityistien risteyksen pohjoispuolella oleva n. 100 m pätkä C2+”ei koske mopoja eikä tontille ajoa” sekä F50(pyörä) ja F52 -opasteet. Tässä ainoa tonttiliittymä viekin jonkinlaiselle muuntamokopille, eli todellisuudessa kyseessä lienee juuri huoltoajo…

Vastaavia oikeasti asumuksille tarkoitettuja kyltityksiä näkyy silloin tällöin maanteiden varsilla, jossa joka asuintalon pihasta ei ole suoraa pääsyä tielle. Esimerkiksi aiemmin mainitsemani mainitsemani Äänekosken paikka on periaatteessa tällainen. Pyörätie kulkee valtatie 13 varressa ja alkaa Saarijärven suunnasta tullessa normaalina pyörätienä. Pian tulee lyhyt pätkä tontille ajo sallittua (yhden talon yhteys valtatielle), sitten taas pyörätietä (ml. kevyen liikenteen silta ja kapea alikulku valtatien alta…) ja loppuun lisää pätkiä joissa tontille ajo sallittu.

1 Like

… vain, jos pyörätie on vasemmalla puolella ja kaksisuuntainen (TLL liite 3.4, kohta D5)

Ei mielestäni. Monesti F50+F52-yhdistelmää käytetään esimerkiksi tilanteissa, joissa asuinkadun päässä jatkuu pyörätie tai isomman tien vieressä on asuinkatu, jonne kevyt liikenne halutaan ohjata isolta tieltä. Silti pienempi tie on ajorata. Myöskään F20 "pyöräilyn viitta" ei muuta tietä cyclewayksi.

Ehdottomasti. segregated ja oneway puuttuvat ja tielle lisätään esimerkiksi taxi=destination, disabled=yes ja motor_vehicle=delivery, ehkä huoltoajo=yes ja traffic_sign=*.

Tämä kuulostaa ihan fiksulta. Jos eri suunnista on eri merkit, kokoan merkit yhteen ja mietin, mitä jos ne olisivat päällekkäin. Tässä tapauksessa merkitys olisi nykyohjeiden mukaan C2+H25+F50(pyörä)+F52. Jos toiseen suuntaan on D4 ja toiseen D6, ehkä bicycle:forward/backward voisi tulla kyseeseen. Jyväskylässä oli aiemmin merkitty yksisuuntainen pyörätie kielletystä suunnasta D4-merkillä, mutta sittemmin merkit on taidettu muuttaa ohjeiden mukaiseksi.

PSV tarkoittaa myös linja-autoa. Ainoastaan taksilla on poikkeuslupa tuoda ja noutaa asiakas tien varrelta, linja-autoon sovelletaan samoja säännöksiä kuin muihinkin. Linja-autokin on sallittu esimerkiksi silloin, jos siinä on kotihoidon pysäköintitunnus.

1 Like

Hei,

Ah, juu! Nuo “Tontille ajo sallittu”-pätkät pyörätien lomassa on kaiketi toteutettu yleensä highway=residential-tagilla. Esimerkiksi Nuottakuja Vantaalla, jolla on pienellä pätkällä tuollainen C2+H25(Tontille ajo sallittu), mutta muuten Lahdentien vieressä kulkee D6+H23.2-merkitty pyörätie. Vastaaviin pätkiin olen itse törmännyt ainakin Veikkolassa ja Saukkolassa. Porvooseen mennessä on ehkä edelleen muutama lyhyt pätkä myös? Koska C2-merkki sallii ajon tonteille (ei siis vain huoltoajoa) ja nuo pyörätiet ovat D6-merkittyjä ja kaksisuuntaisia (eli niillä ei ole tiemerkintänä maalattu erotusviivaa, pyöräsymbolia pyöräkaistan puolelle tai suuntanuolia), niin mitkään ‘huoltoajopyörätien’ kriteerit eivät täyty. Jos tosin muistan oikein, uudet D6+H23.2-merkit toistetaan Lahdentien varrella pyörätielle vähän tuon highway=residential-tagatun pätkän jälkeen (olisiko etelässä vasta vähän enne tuota Harrikujan pyörätieristeystä). Eli ihan tarkkaan liikennemerkkien rajojen mukaan ei tagauksessa mennä, mikä on siis ihan ymmärrettävää.

Ja hyvä huomio @Viima lta F20-merkistä. Se tuottaa nykyehdotuksen mukaisesti tosiaan reittimerkkinä bicycle=designated-tagin, mutta ei vielä itsessään muuta highway-tagin arvoksi cyclewayta.

Kiitos näistä täsmennyksistä, ja huomiostasi PSV:n suhteen! Päivitän ehdotussivua tämän osalta piakkoin.

Varmaankin tosin huoltoajopyörätien (siis C2+H25+M8) tapauksessa myös cycleway:na säilyvän pyörätien segregated ja oneway -tagien arvot säilyvät viimeisimmän pyörätien liikennemerkin määräämällä ja tiemaalauksien selventämällä tavalla (ainakin, mikäli tiemaalaukset eivät ole ristiriidassa viimeisimmän pyörätien liikennemerkin kanssa)? Siis tuo huoltoajomahdollisuus ei muuta (liikennemerkityn ja tiemaalatun) pyörätien mitään muitakaan tageja, sille vain lisätään nuo motor_vehicle=delivery, huoltoajo=yes ja oikeat traffic_sign=* -tagit.

Koska ehdotuksen uusimmassa versiossa hyväksytään Duck Tagging mahdollisuus cycleway-arvolle, olisi minusta erityisen epäjohdonmukaista olla tulkitsematta näitä ihan selkeästi liikennemerkattuja ja tiemaalattuja pyöräteitä cycleway:ksi liikennemerkin määräämien ja tiemaalausten selventämien segregated=* ja oneway=* tagien arvojen kanssa, pelkän huoltoajon sallivan merkin takia. Itselleni oli aikoinaan uusi tieto, ettei tiemaalauksilla ole lain voimaa (tai, siis, etteivät ne itsessään tee tiestä lain silmissä pyörätietä). Toisaalta, kuten @ssundell hyvin huomautti pari postausta sitten, nekin auttavat ymmärtämään tienpitäjän tarkoitusperiä (ja olennaisesti helpommin sekä yksiselitteisemmin kuin vaikkapa kaupunginvaltuuston kokousmuistiot). Olisi minusta outoa mikäli niitä ei otettaisi huomioon myös tagauksessa (edelleen: ainakin siinä tapauksessa, etteivät ne ole ristiriidassa viimeisimmän pyörätien liikennemerkin kanssa), etenkin kun nyt Duck Tagging hyväksytään puhtaasti tien muiden fyysisten ominaisuuksien perusteella.

Hei. Valmistelin tarkempia ohjeita suojateiden tägäämiseen. Kertokaa mitä mieltä olette. Voin lisäillä tietoja wikiin sitä mukaa kun ne katsotaan olevan ok.

Päivitetty suojatieosio luonnos

Suojatien tiemerkinnät peilaavat liikennemerkkien osoittamia väistämissääntöjä. Kuitenkin virheellisiä tiemerkintöjä voi edelleen esiintyä. Tieliikennelain mukaan: ”Pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7” (Tieliikennelaki Liite 4.2 L4). Näistä syistä suojatie tägätään ensisijaisesti liikennemerkkien mukaan.

Liikennemerkki Tagit pisteessä Tagit viivalla
E7 Suojatie

highway=crossing

bicycle=yes

crossing=uncontrolled TAI traffic_signals

traffic_calming=*

highway=footway

footway=crossing

bicycle=yes

crossing=uncontrolled TAI traffic_signals

B7 väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa

highway=crossing

bicycle=designated

crossing=uncontrolled TAI traffic_signals

traffic_calming=*

highway=cycleway

cycleway=crossing

crossing=uncontrolled TAI traffic_signals

E7 (B7) Suojatie ja pyörätien jatke

highway=crossing

bicycle=designated

foot=designated

crossing=uncontrolled TAI traffic_signals

traffic_calming=*

highway=cycleway

cycleway=crossing

bicycle=designated

foot=designated

crossing=uncontrolled TAI traffic_signals

segregated=yes TAI no

Ei liikennemerkkiä, ylijatkettu jalkakäytävä

highway=crossing

crossing=unmarked

crossing:continuous=yes

traffic_calming=*

highway=*

footway=crossing TAI cycleway=crossing

crossing=unmarked

crossing:continuous=yes

Perusteluja, näitä ei lisätä ohjeisiin. Crossing:markings tagille ei ole dokumentoitu arvoa merkinnöille, jossa suojatie ja pyörätien jatke ovat vierekkäin ja piirretty ilman suojatien puoleista katkoviivaa. Lisäksi näen edelleen paljon paikkoja, joissa tiemerkinnät ovat virheelliset tai epäselvät. Vaikka virheellistenkin tiemerkintöjen tägääminen onkin ”oikein”, tägien päivittyminen kun tiemerkinnät korjataan, on varmasti hidasta. Näistä syistä jätin tägin pois tästä ehdotuksesta.

1 Like

Hei,

Mahtavaa, suurkiitokset! En toisellakaan lukukerralla löytänyt näistä huomautettavaa, päin vastoin!

Toki on sanottava, että en tiennyt liikennemerkittömien erillisten jalkakäytävienkään olemassaolosta ennen kuin käyttäjä @ssundell huomautti niistä. Että ehkä kannattaa odottaa vielä muidenkin mkielipiteitä :) .

Itse asiassa @ssundell ja @Zarzo kertoivat tässä toisessa threadissa korjanneensa juuri väärin tagattuja suojateitä pitkin Suomea. Ehkä he osaavat kommentoida tähänkin tarkemmin!

Moi!
Pääsääntöisesti nuo näyttävät ihan hyviltä. Pari täsmennystä kuitenkin:

  • Jos on merkitty suojatie, mielestäni bicycle=yes pitäisi lisätä pisteeseen tai viivaan ainoastaan, mikäli suojatielle johtaa myös pyörätie, ts. mikäli suojatielle johtava väylä on tunnistettavissa yhdistetyksi tai erotelluksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi.
  • Vastaavasti, jos suojatielle johtaa yhdistetty/eroteltu jalkapyörätie, myös tien ylityksen pitäisi olla merkitty highway=cycleway.
  • B7-merkin rinnalle on hyvä nostaa myös B5, sillä väistämisvelvollisuus ajoradalle voidaan merkitä myös klassisella kärkikolmiolla.
  • Ylijatketun jalkakäytävän/pyörätien kohdan voisi ehkä muotoilla niin, että se merkitään kuten jalkakäytävä tai pyörätie yleensäkin, mutta höystettynä noilla crossing-merkinnöillä.

Ensimmäisen kohdan perusteena siis se, että en pidä mielekkäänä, että väylän tyyppi vaihtuu risteyksen ylityksen ajaksi, kun kyse on jatkuvasta (tai toki mahdollisesti risteykseen päättyvästä) väylästä.

Paikoissa, joissa esim. ajoradan toisella puolella on pyörätie ja toisella jalkakäytävä, olen itse merkinnyt kylmästi niin, että ajoradalle johtaa toiselta puolelta highway=cycleway ja toiselta highway=footway.

Risteyspisteeseen olen merkinnyt bicycle-avaimen ainoastaan, jos ylityksessä on risteävää liikennettä, ts. jos pyörällä ajetaan ajoradan yli. Kansainvälisessä ohjeistuksessa muistaakseeni on ohjeistettu kuten tuossa merkitsetkin, että paikka, josta saa ylittää, merkitään bicycle=yes, ja paikka, jossa muulla liikenteellä on väistämisvelvollisuus, merkitään bicycle=designated. En ole varma, onko tällaisesta hienovaraisesta koodauksesta kenellekään hyötyä, mutta eipä siitä toisaalta ole haittaakaan…

Todettiin, että jos tiellä on yksisuuntaisuuden merkki E14, se on oneway=yes. Jos tie on liikennemerkitty pyörätie (D5–7) ja siitä puuttuu lisäkilpi H23.2, se on oneway=yes, koska tie on yksisuuntainen TLL:n mukaan. Jos tiellä on H23.2, se on oneway=no; tällä ilmaistaan eksplisiittisen lisäkilven (tai merkin A5?) olemassaolo. Jos lisäkilpeä ei ole, ei laiteta mitään. Huoltoajopyörätielle (joka edelleen on juridisesti ajorata) ei siksi kuulu oneway ollenkaan, koska siellä ei ole yksi- tai kaksisuuntaisuuden osoittavaa liikennemerkkiä. Huoltoajopyörätielle (jolla on vain C2+H25+M8) oneway on sama kuin metsäpolulla, ajouralla tai millä tahansa kadulla – redundantti l. tarpeeton. Jos huoltoajopyörätiellä on jostain syystä kaksisuuntaisuuden osoittava merkki, sitten eksplisiittinen oneway=yes tulee kyseeseen.

segregated periaatteessa voi olla, jos se tarkoittaa sitä, käyttävätkö jalankulkijat ja pyöräilijät samaa tien osaa vai onko heille tiemerkintöjen perusteella pääteltävissä loogisesti eri tien osat. Jos segregated tarkoittaa sitä, onko liikennemerkillä osoitettu rinnakkainen vai yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, ei segregatedia käytettäisi huoltoajopyörätiellä, koska liikennemerkillä ei ole osoitettu mitään eli segregated jää määrittelemättä. Wikin mukaan "this key is used for designated combined cycle- and footways".

Hyviä huomioita hyvään ehdotukseen.

B5-merkistä kuitenkin sen verran, että jos tiellä ei ole pyörätien jatke -merkintää (esimerkiksi hiekkatiellä) eikä B5-merkin alla ei ole H23.1-merkkiä niin en käyttäisi bicycle=designated, koska pyörää ei ole mitenkään nostettu muista ajoneuvoista erilleen liikenteenohjauslaitteella. Luin kyllä väistämisvelvollisuuteen liittyvän perustelusi ja ymmärrän senkin pointin.

Hei,

Huoltoajobaanaan vielä liittyen:

Paitsi että huoltoajobaanan kriteereissä mainitaan, että sillä on määritelmänomaisesti nimenomaan oltava olemassa juurikin tuollainen liikennemerkki. Käytännössä joko D7 (eli pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain), tai erikseen liikennemerkit jalkakäytävälle (D4) ja pyörätielle (D5), joko kaksisuutaista pyöräliikennettä osoittavalla lisäkilvellä tai pakollista ajosuuntaa osoittavalla nuolimaalauksella. Tähän liittyen, tällöin huoltoajobaanalla on itse tiessä joko kaistamaalaukset jalkakäytävälle ja pyörätielle, tai jalkakäytävä ja pyörätie on rakenteellisesti eroteltu toisistaan, eli:

juurikin tämä ehto toteutuu välttämättä.

Oma ehdotukseni on, että näiden ehtojen täyttyessä OSMissa tällainen way-elementti tagataan normaalisti pyörätieksi, eli highway=cycleway ja =designated sekä =segregated -arvot niin kuin D7 tai D5+D4 -liikennemerkit määräävät (ja koska tie tulkitaan pyörätieksi, myös H23.2 tai M8 -merkkien määräämä oneway=-arvo säilyy), ja C2 huoltoajon sallivalla lisäkilvellä oleville osuuksille lisätään vain esim huoltoajo=yes -tagi.

Ehkä esimerkit auttavat!

Nykymuotoisessa ehdotuksessa oleva kuva on otettu tässä. Kuvassa
näkyvällä rinnakkaisella jalkakäytävällä ja pyörätiellä on D7+H23.2 -liikennemerkki pari sataa metriä kuvasta näkyvästä kohdasta oikealle, tässä. Tuo pyörätie muuttuu yhdisteyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi, D6 merkillä joka on kuvasta katsoen reilu sata metriä vasemmalle, tässä. Tuohon D6-merkkiin saakka pyörätiellä on katkeamattomasti rakenteellinen erotus pyörätien ja jalkakäytävän välillä, ja kaksisuuntaisen pyörätien kohdalla kaistamaalaukset sekä polkupyörän merkit. Huomattavaa on myös, että kuvasta katsoen kameran takana tuolla tiellä oli D6-liikennemerkki Orapihlajatien risteyksessä, suunnilleen tässä. Tätä kirjoittaessa tuo alue on työmaata (kuten kartastakin näkyy), mutta esim. Mapillaryssä on kuvia, joissa tuo merkki näkyy. Tuolle D7 pyörätieosuudelle johtaa kaksi muutakin pyörätietä, tämä ja tämä. Esimerkkikuvan mukaisesti niilläkin on C2+Huoltoajo sallittu -merkki juuri ennen tuota baanaosuutta, mutta esimerkkikuvan mukaisesti molempia edeltää pyörätien liikennemerkki tätä edellisessä risteyksessä (edellisessä tapauksessa D6 ja jälkimmäisessä D7). Toisin sanoen, tuolle C2+Huoltoajo -merkitylle “ajoradalle” ei pääse mistään suunnasta ajamatta liikennemerkityllä pyörätiellä.

Vastaava tapaus löytyy ihan läheltä, Isonnevantieltä tulevan pyörätien ja Seljatien risteyksestä. Tässä toivottavasti yksi kuva riittää selvittämään tilanteen. Kuva on otettu tässä. Kameran takana Isonnevantien risteyksessä on D7+H23.2 -liikennemerkki. Seljatien risteyksen jälkeen on kuvassa näkyvä C2+‘Ei koske huoltoajoa mastolle’ -merkki, ja siitä noin kymmenen metrin päästä toistetaan D7+H23.2 -liikennemerkki, kuten kuvasta näkyy. Kylätien ja pyörätien risteyksessä on D6-merkki ja Seljatien itäpäässä on C2+Tonteille ajo sallittu -liikennemerkki. D7+H23.2 -liikennemerkki toistetaan tuossa Seljatien risteyksessä toiseen suuntaan (liikennemerkin kääntöpuoli näkyy kuvassa), ja Seljatieltä itään jatkuvalla osuudella on D6-liikennemerkki (näkyy kuvassa juuri ja juuri). Toisin sanoen myöskään tuolle kymmenmetriselle pätkälle C2-merkittyä “ajorataa” ei pääse ajamaan ajamatta liikennemerkityllä pyörätiellä.

Huoltoajobaanaohjeistus koskee tällaisia tapauksia. Laitoin sanan ajorata tuossa yllä lainausmerkkeihin, koska näissä tapauksissa tapahtuu minusta vähän transsubstantiaatio-opin tapainen silmänkääntötemppu. Katolisen kirkon mukaanhan ehtoollisviini todella muuttuu ehtoollisella Kristuksen vereksi, vaikka viinin mitkään aistinvaraiset tai edes periaatteessa mitattavat ominaisuudet eivät muutu. Tuollainen “ajorata” on siis pyöräteiden (tai Seljatien tapauksessa C2-liikennemerkin) ympäröimä saareke ja pyörätien pintaa maalatut kaistat, pyörätiemerkinnät tai rakenteelliset erotukset eivät muutu lainkaan.

Ohimennen sanoen, tästä syystä esim taxi=destination ei kaiketi näille teille sovellu? Takseja näkee erittäin usein pysäköitynä liikennemerkityille pyöräteille ja jokus ne harhailevat kevyen liikenteen väylillä, mutta minä olen aina olettanut, että ne vain rikkovat silloin lakia. Vai onko takseilla joku erityisoikeus ajaa kaikkia (liikennemerkittyjä) pyörätietä pitkin? Ei kylläkään olisi ensimmäinen kerta, kun olen ymmärtänyt liikennelakia ihan väärin!

Saatteko yhtään koppia ajattelustani? Siis, esimerkkien mukaisissa tapauksissa pyörätie säilyy pyörätienä (kaikkine liikennemerkkien määräämine tageineen), mutta C2-osuudelle (Seljatien tapauksessa kymmenen metrin pätkälle) lisätään huoltoajo=yes ja traffic_sign=FI:C2;Huoltoajo sallittu -tagit, ei muita.

Baanat ovat laadukkaita suoria pyöräreittejä, joilla voit pyöräillä tasaista vauhtia. Baanaverkko muodostaa valmistuessaan noin 140 kilometrin mittaisen seudullisen pyörätieverkoston, joka yhdistää isot asuinalueet keskustaan ja työpaikkakeskittymiin. (Lähde)

Ehdotan näiden tienpitäjän avoimesti kerrottujen tarkoitusperien perusteella, että baanat merkitään highway=primarylle sovittavalla pyörätieanalogialla. (Erikseen ehdotan taajamia yhdistäville pyöräteille highway=trunk pyörätieanalogiaa toteutetun pyörätien laadusta riippumatta.)

Kyseessä ei ole route, koska route nimenomaan ei takaa tasalaatuista, varta vasten rakennettua väylää; route on ennalta sovittu (ja yleensä opastettu) reitti olemassa olevaa infraa pitkin.

Kyseessä ei myöskään ole node network vastaavista syistä. Node network perustuu risteyksissä oleviin kyltteihin, eikä myöskään takaa tasalaatuista väylää millekään reitille.

Pyöräteiden hierarkinen tägääminen helpottaa kevyen liikenteen karttoja korostamaan tärkeimpiä väyliä, aivan kuten maanteiden ja ajoratojen vastaavat tägit. Monessa muussa maassa tätä ongelmaa kierretään em. järjestelyillä, mutta Suomessa on jostain syystä päätetty vaan rakentaa pyöräteitä tällaisten suositeltujen pyöräreittien miettimisen sijaan.

Ihan hyvä idea! Tälle on jo olemassakin oma taginsa, cycleway=expressway, joka tosin on edelleen proposed-statuksella. Toki sitä voi tästä huolimatta käyttää!

Tällä palstalla on kaksikin eri threadia, jotka käsittelevät tuota avainta spesifisti. Ehkä erityisesti tämä threadi olisi parempi paikka keskustella tästä asiasta edelleen? Toinen threadi, jossa sitä sivutaan, on tämä. Aikoinaan piirto-ohje -ehdotuksessakin oli osuus Baanoista, mutta poistin sen liian spesifinä.

Tuon expressway-arvon hyvä puoli on minusta se, että se perustuu fyysisiin ominaisuuksiin, ja erottaa siten kaupunkien brändäyksen ja toiveet todellisuudesta. Osa nykyisistä Baanoista (tai niiden osuuksista) ei tosiaan täytä noita expresswayn ehtoja.

Toki Baanoissa on ero ajatukseesi kaupunkien välisistä pyöräteistä.

Tuossa aloittamassasi ketjussa @balchen ja @Richard ovatkin jo ehdottaneet reititysalgoritmivaihtoehtoa tämän esittämiselle. En tiedä, olisiko se helpommin toteutettavissa tällaisille kaupunkien välisille pyöräteille, kuin oma tagi.


Ja, juu, pahoittelut! Ohjasin sinut tuolta Help & Support-osuudesta tähän threadiin, koska ymmärsin aloituksesi siellä vähän väärin.

Sanottakoon muuten tähän piirto-ohje -ehdotukseen, että tarkoituksenani on ottaa vielä pari kuvaa (esim. gravel-päällysteisestä polusta) ja vaihtaa pyörälle kaksisuuntaisen tien esimerkkikuvaa, koska tuo nyt esimerkissä oleva paikka on vastikään muuttunut ajoradasta kävelykaduksi. Onneksi uuden sivun avulla esimerkkikohtien muuttaminen on helppoa. Mutta siis, myöhemmin keväällä tai kesällä tarkoituksenani vaikka järjestää uusista piirto-ohjeista neuvoa-antavan äänestyksen OSMin vote-prosessin tapaisesti.

2 Likes

Hi. Sorry to intrude in your thread, but I noticed I was tagged!

I’d be very happy if you find a way to use cycleway=expressway according to your local infrastructure. The more usage, the better.

I also agree that cycleway=expressway doesn’t necessarily fit the desire to match highway=primary. For this purpose, I created Proposal:Cycleway hierarchy - OpenStreetMap Wiki. Feel free to comment on it and voice your opinions.

1 Like

Hi @balchen, and thank you for the expressway proposal! It indeed matches the “Baana”-ways in Finland. By the way: may I ask how is the proposal process going for it. Are there any major obstacles left for voting on it?

The hierarchy proposal is an interesting one too, but I’m not immediately sure if it would work so well with the ground truth in Finland.