ūüĆ≤ P√§√§llekk√§isyydet kuten mets√§/nurmikko ja mets√§/pensaikko

Keskustelin seuraavasta myös jonkin aikaan sitten muualla mutta ajattelin kysellä mielipiteitä täältäkin.

Jos ilmakuvista näkyy tiheää metsää mutta alla on nurmikkoa, kuinka mielekästä on kartoittaa kummatkin kartalle? Olettaisin että moni vastaisi sekä että, koska kummatkin ovat totta, käytännössä ani harva näin tekee, vaan piirtää metsän ja siirtyy muualle kartoittamaan. Jos henkilö tietää että metsän pohjalla on nurmikkoa, se tarkoittaisi helppoa etenemistä, eli vaikka alueelle ei ole merkitty polkua niin voi kävellä mihin suuntaan tahansa.

Kysymys hieman monimutkistuu jos kyseessä on metsä jonka alla on pensaikko. Tästä voisi lähtökohtaisesti sanoa että hyvin yleisesti metsässä on jotain aluskasvillisuutta, yleensä juuri pensaikkoa tai sitten nummea. Alueet OSM:ssä jossa ovat sekä metsä että pensaikko päällekkäin ovat käsitykseni mukaan vielä harvinaisempia kuin edellinen esimerkki. Kuinka mielekästä on vetää sekä metsä että pensaikko päällekkäin?

Eipä ollut itsellä käynyt mielessäkään, että metsän alle voisi aluskasvillisuuden kartoittaa. Kiinnostava ajatus kuitenkin.

Olisiko mets√§lle kuitenkin olemassa lis√§tageja joilla kulkuisuutta ja aluskasvillisuutta voisi kuvata suoraan? Kai se aluskasvillisuuskin kuuluu osaksi mets√§√§ eik√§ sin√§ns√§ ole erillinen ‚ÄĚobjekti‚ÄĚ - ei mets√§ koostu vain puista. ‚ÄĚOne feature - one OSM element‚ÄĚ-s√§√§nn√∂n mukaanhan silloin kuuluisi tosiaan laittaa lis√§tietoja mets√§n elementtiin eik√§ tehd√§ uutta.

Aluskasvillisuus liittyy kiinte√§sti mets√§√§n eik√§ ole tosiaan erillinen objekti. Alue alkaa tosin ‚Äúharmaantua‚ÄĚ kun menn√§√§n kaupunkimaisiin puistoihin ja puiden alla olevan mahdollinen kasvillisuus alkaa n√§ytt√§m√§√§n enemm√§n ja enemm√§n ihmisen muokkaamalta.

Yleensä ihmiset piirtävät kartalle joko metsää tai pensaikkoa mikä on ihan ymmärrettävää kun ilmakuvista katsoo. Vaikea sanoa mikä olisi oikea lähestymistapa ja mihin kaikkeen se pätisi.

Tätä olen itsekin pohtinut. Olen innokas luonnossaliikkuja, ja metsäteiden ja polkujen lisäksi pyrin kartoittamaan myös kasvillisuutta ja sellaisia maan muotoja jotka helpottavat suunnistamista. Esimerkiksi soisilla alueilla on hyödyllistä tietää onko puiden latvusten alla käveltävä kangas vai märkä hetteikkö. OSM kuitenkin tuntuu painottavan joitain tägejä enemmän kuin toisia, koska jos merkitsen alueen sekä landuse=forest (koska siellä on istutettua metsää) ja wetland=bog (koska saappaat juuttuvat vetiseen maahan kiinni) niin näistä vain metsä näkyy kartalla.