MapBuffet - Avoimen datan noutopöytä

Rasterikartat nyt yleensäkin ovat aika tylsiä.

Minä taas haluaisin herätellä ajatuksia, että minkäs takia rasteri/vektori -muoto pitäisi koplata ominaisuuteen online/offline. Nykyään tavallinen käytäntö tuntuu olevan, että vektoreita talletetaan paikallisesti ja rasterit haetaan netistä ja cachetaan paikallisesti, mutta eihän siihen mitään periaatteellista syytä ole.

Minusta potentiaalia olisi sellaisella käyttömallilla, että haetaan ajantasaiset vektorit netistä, ja piirrellään kartat sitten vektoreista ruudulle (tai muodostetaan ääneksi) käyttäjän valintojen, asiayhteyden ym. mukaan räätälöitynä.

Ei ollenkaan kaukaa kuviteltu, nimittäin, sen lisäksi että QGIS:iä portataan Androidille ((http://hub.qgis.org/projects/android-qgis/activity), niin QGIS:lle on saatavilla tiedonkeruu-plugin QMAP: http://woostuff.wordpress.com/2012/09/10/announcing-qmap/.

Tähän auttaa se, että päätelaitteista alkaa löytyä tehoa ja lisäksi ohjelmia alkaa olla saatavilla sille, että hyvän näköistä karttaa oikeasti voidaan tuottaa lennosta, off-line, päätelaitteesta riippumatta. Valmiiksi renderöityjen rasterikarttojen käyttö vaan on niin helppoa, että helposti tulee valittua se tie.

Koska aihe ja jakelu on sopiva, en voi olla laittamatta linkkiä esimerkkiin siitä, kuinka pahuksen hienoa jälkeä Mapnikilla saa aikaiseksi:
http://mike.teczno.com/notes/hillshading.html
ja
http://mapbox.com/blog/expanding-mapnik-carto/
Esimerkit tosin eivät ole mitään lennosta renderöintejä, mutta antavat mallia siitä mitä ilmaisilla välineillä voi saada aikaan.

Itselläni on yleensä aina mielessä myös mahdollinen työkäyttö maastossa, ja silloin ottaisin metsään mukaan ennemmin vaikka varttitunnin vanhan kartan kuin en karttaa ollenkaan, jos netti ei sattuisi toimimaan. Metsätaloussuunnitelmat ja eri vuosien viljelysuunnitelmat ja salaiset marja- ja kalapaikat ovat sellaisia aineistoja, joita ei ehkä netistä löydykään, joten olen ehdottomasti sekakäytön puolella sekä vektoreiden/rastereiden että paikallisen datan/verkkopalveluiden suhteen. Kaikki kelpaa, mikä toimii, mutta ennemmin jotain kivaa kuin tylsää, jos voi valita.

Liikenneonnettomuudet, tietyöt, kelivaroitukset, huomautukset muuttuneista nopeusrajoituksista ym. sopisivat täydellisesti MapBuffet-malliin. Jos netti on käytössä, niin halukkaat käyttäjät voivat pollata palvelut läpi vaikka kerran minuutissa. Systeemin ei todellakaan tarvitsisi olla raskas, kevyimmillään tiedot voi olla tallennettuna vaikka shapefileksi mihin tahansa, minne netistä pääsee. Tässä esimerkki GDAL-kehitysversiolla:

ogrinfo -ro -al -so /vsizip/vsicurl/http://latuviitta.org/documents/ETRS_lehtijako_100t.zip
INFO: Open of `/vsizip/vsicurl/http://latuviitta.org/documents/ETRS_lehtijako_100t.zip'
      using driver `ESRI Shapefile' successful.

Layer name: ETRS_lehtijako_100t
Geometry: Polygon
Feature Count: 208

Hienommassa systeemissä Atom tai RSS feed voisi kertoa, milloin tiedot on viimeksi päivitetty. Jos joku ihan tosissaan tahtoisi tuollaisen tiedotus- ja varoitusjärjestelmän pystyttää, niin kyllä se huomenna tähän aikaan olisi jo käyttökunnossa.

Juu toki niitä vektoreitakin sitten kannattaa cacheilla siltä varalta netti ei toimi, ja mielellään vaikka sellaisella systeemillä että voi ennalta ladata cacheen alueen datat jos tietää suunnilleen minne on menossa.

Jos kapulalla käytöstä puhutaan, niin näköjään joku palikka oli Androidille jolla voi lukea spatialite -kantoja.

MapBuffet-esimerkki eli Helsinki-atlas on nyt yhtenä pakettina, joka sisältää tietokannan, QGIS-projektitiedostot versioille 1.8 ja 1.9, komentojonon tietokannan luomiseksi itse sekä lyhyen asennusohjeen ja lisenssitiedot. OSM-taulussa on nyt mukana nopeusrajoitukset ja päällystetieto. Pelkkää tietokantaa ei ole enää erikseen olemassa, joten eilinen linkki ei enää toimi.
http://latuviitta.org/documents/Helsinki-atlas.zip

Quantum GIS:ssä voi tallentaa karttatason tyylitiedot tiedostoksi joko qml- tai standardiin SLD-muotoon. Tämä tekee kynnyksen tyylien luomiselle ja jakamiselle paljon matalammaksi kuin mikä se on vaikkapa tuhansien rivien mittaisten Mapnik-tyylien kanssa. Samasta pyöräreittiaineistosta voisi tehdä kartan, joka on valmiiksi luokiteltu päällysteen laadun, vauhdikkaaseen ajoon soveltuvuuden, turvallisuuden tai minkä tahansa muun ominaisuuden mukaan, jos datan mukana lähetettäisiin valmiit tyylitiedostot sen esittämiseksi. Datankaan ei tarvitse tarkoittaa mitään kiinteää, se voisi olla vaikkapa SQL-lauseke, jolla juuri tuo karttataso saadaan kokonaisesta OSM-aineistosta irti. Koko juttu voisi siis mahtua pariin kymmeneen kilotavuun: “Tee kiva karttataso taideretkeä varten. Mukana museot ja julkiset taideteokset, SQL + tyylitiedosto ohessa, käytä omalla palvelimellasi tai paikallisesti tabletissa”. Ja koska SQL ja tyylitiedosto olisivat mukana, niin samalla saataisiin täydellinen räätälöitävyyskin.