Riittääköhän kellään rohkeutta ensi toukokuussa, jos maastotietojen vektorit todella tulevat julkisiksi
A) Koostaa niistä pikaisesti taulut PostGIS:iin ja ottaa sitten tauluista dumpit jakelua varten
B) Koostaa niistä Spatialitetietokanta ja laittaa se jakeluun?
Molempiin muunnokset tulee menemään karkeasti arvioituna vuorokauden verran prosessoriaikaa, riippuen vähän siitä, missä muodossa vektorit tulevat saataville. Dumpin ja Spatialitekannan kooksi veikkaan tuollaista 10 gigatavua, joten torrentti voisi olla hyvä jakelumuoto.
Entä mitä mahtaisi vaatia latukartta.fi-tyylinen palvelu, joka piirtäisi vaikkapa korkeuskäyrät Mapnik-pohjalle omana tasonaan? Tai saisiko johonkin päin FUNET-verkkoa palvelimen, joka jakelisi OpenCycleMap-tyylisiä karttapaloja, joissa olisi MML:n korkeuskäyrät? Tai voisiko nuo MML:n korkeuskäyrät leipoa mukaan johonkin pakettiin, joita ‘kaikki’ käyttävät?
Itse olen ajatellut asiaa siten, että Suomessa voisi olla ihan oma OpenStreetMap palvelu, johon http://www.openstreetmap.fi/ laitettaisiin osoittamaan. Sivusto olisi openstreetmap.org:n kaltainen (karttaikkuna etusivulla), mutta siinä olisi:
suomen- (ja ruotsin- (ja saamen-)) kielinen käyttölittymä
Suomen oloihin sovitettu kartan esitystapa, katselin joku aika sitten GT-karttaa (paperisena, kartat olivat todella aiemmin paperimuotoisia), sen kuvaustekniikka on minusta hyvä ja saattaisi sopia hyvin OSM-aineistolle. Mikäli muistan oikein, metsäalueet olivat siinä melko vaaleina, toisin kuin nykyisessä OSM-pohjassa (vihreinä). Vaalea esitys metsille vähentäisi karttapohjan “raskautta”.
Vektoriaineisto ladattavissa tai vähintään suorat linkit aineistoon Suomesta lataussivulle.
Mahdollisesti paikalliskielinen keskusteluosio.
Ohjeita ym. paikallisella kielellä.
Karttapohjaa sellaisesta MML:n aineistosta, jota ei mahdollisesti OSM:iin haluta tallentaa (jos ja kun lupa siihen saadaan)
Oma weppisivu saattaisi nostaa tunnettuvuutta Suomessa ja siten edistää asiaa muutenkin.
Eräs minua kiinnostava sovellus olisi historia. OSM:ssä toki sivutaan sitä hieman esimerkiksi rautateiden osalta, mutta olen pitkään haaveillut sellaisesta käyttöliittymästä, joka mahdollistaisi ajan kelaamisen taaksepäin kartalla tai edes mahdollistaisi vanhojen, mahdollisesti poistuneiden kohteiden näyttämisen tuoreella karttapohjalla. Esimerkiksi niin, että kotiseutuhistoriikki olisi webissä selattavissa ja hiiren sohaisulla paikat näkyisivät karttaikkunassa. Toisaalta hiirtä kartalla liikuttamalla korostettaisiin lähellä olevia kiinnostavia kohteita, esimerkiksi merkkihenkilöiden asuinpaikkoja tai vanhojen yritysten toimipaikkoja. Wiki-tyylisessä käyttöliittymässä kuka tahansa voisi täydentää kotiseutunsa historiaa.
Nämä toki ovat mahdollisia ihan OSM-pohjaltakin, mutta esimerkiksi korkeuskäyristä ja maalajitiedoista olisi suurta apua, kun tarkastellaan rakennetun ympäristön lisääntymistä jollakin alueella. MML ei kaiketi ole vielä vapauttamassa vanhojakaan paperikarttoja, vai kuinka? Entä vanhoja vektorikarttoja? Kuinka kauan niitä on edes ollut? Onko Suomessa muita kartta-aineistoa ylläpitäviä viranomaisia kuin MML? Pitäisikö kuntien vanhoja karttoja ruinata jokaisesta kunnasta erikseen? Entä kaupunginosien rajoja?
Ei tuollaisen tekeminen vaikeaa ole. Esimerkiksi Superhelpolla WMS:llä se merkitsisi vektoriaineiston ja uuden karttatason määrittelytiedoston lataamista ja sijoittamista palvelimen levylle. Palvelinta ei tarvitsisi edes käynnistää uudestaan, eli kymmenessä minuutissa tuon pystyisi tekemään, ja vielä ehtisi juoda kupillisen kahviakin. Jos siis olisi ne vektorin jo olemassa ja ladattuna. Lopputulos olisi toki paremman näköinen kuin Paikkatietoikkunassa, johon korkeuskäyriä ei piirretä vektoreista vaan valmiista rasteriaineistosta. Sen vaikutuksen näkee hyvin, kun katsoo karttaa vähän kauempaa.
Jos ihan välttämättä olisi saatava aikaan Web Mercator -projektiossa olevia laattoja, niin sitten vain joku lukuisista vaihtoehtoisista laattavarasto-ohjelmista WMS-palvelun eteen ja laatoittamaan. Kaikki nuo ohjelmat, kuten TileCache, GeoWebCache, MapProxy ja MapCache ovat saman veroisia puhtaassa laattakäytössä. Niin, ja kaupalliset myös. Mapnik ja sen OSM:ia varten viritetyt laatoittimet toimisivat luonnollisesti nekin.
Mielenkiintoista nähdä, minkälaisia WMS- ja laattakuvapalveluiden verkkoja syntyy, kun raaka-ainetta niiden tuottamiseen tulee saataville. Itse yritän pitää esillä muitakin vaihtoehtoja kuin vain tuota Googlen laattasysteemiä, joka on jo ehtinyt saada kokonaisen IT-sukupolven luulemaan, että maailma on paitsi litteä ja neliön muotoinen, niin myös vain 256x256 pikselin kokoinen. Niin, ja että Lapissa metrit ovat vain 50 senttimetrin pituisia.
Kansallisarkiston sivuilta http://digi.narc.fi/ löytyy “tosivanhaa” karttaa jossain määrin kuvina, osa tarpeeksi vanhaa että voi täysin huoletta rektifioida sellaisen kuvan. Toki viimeisen 70 vuoden sisään (olettaen että löytyisi tuorein “täysvapaa” kuva) on muuttunut ainakin kaupungeissa niin paljon että muita lähteitä on pakko tutkia - vanhoja asiakirjoja on jonkin verran saatu jo nettiin (siis listoja esim. valmistuneista teistä) ja luettelosuoja on sen 15v tai 15v julkaisusta jos on julkaistu 15v sisään.
Mistä pitäisikin päästä jonkinlaiseen ohjeeseen: jotkut vanhat tiet on ihan samoja teitä kuin vaikka sata vuotta sitten, ja joku pyörätie jolla on nyt merkattu start_date=* sadan vuoden takaa ymmärretään varmasti olleen tavallinen kapea tie silloin… vaan entä jos pätkä nykyisestä tiestä (mahdollisesti vain toinen ajorata) on kohtuullisella todennäköisyydellä juuri siinä missä meni silloinen kapea tie jo satoja vuosia sitten? Jotenkin nämä pitäisi erotella ja vakuuttaa käyttäjät globaalisti
Minusta näyttää siltä, että nyt on jo menty kirkkaasti kriittisen pisteen yli, ja paikkatietoja alkaa suorastaan vyöryä lukuisista eri lähteistä. Mitä vanhoihin karttoihin tulee, niin Lounaispaikka saattaa olla paras tutustumispaikka tällä hetkellä. Esimerkiksi Senaatin karttoja on helppo verrata muihin aineistoihin. Lounaispaikka on muutenkin hieno, kannattaa ilman muuta tutustua http://www.lounaispaikka.fi/#
Oma suosikkini on Maastotietokanta (Taustakartat ja raja-aineistot - Peruskartat - Maastotietokanta). Se nimittäin tehdään WMS-palvelimella suoraan maastotietokannan vektoreista. Hitaanpuoleinen, mutta nätti.
Eli tavaraa tulee kyllä tarjolle, mutta hankaluudeksi tulee se, kuinka niitä voi yhdistellä eri lähteistä. Arvelisin, että yhteensopivuutta tullaan hakemaan tekemällä Google/OSM-yhteensopivia läpinäkyviä laattasarjoja Web Mercatorissa. Toivottavasti saadaan rinnalle myös muodon ja mittakaavan säilyttäviä WMS-palveluita ja laattapalveluita, jotka käyttävät esimerkiksi julkisen hallinnon suosituksen JHS180 ETRS-TM35FIN -laattajakoja.
Aineistojen vapautuminen voi johtaa hauskaan täyskäynnökseen niiden käyttöpolitiikassa. Kun tähän asti verkkopalvelusopimuksissa on aina ollut ehto, joka kieltää aineistojen tallentamisen paikallisesti, niin tästä eteenpäin sopimuksissa voitaisiin nimenomaan vaatia sitä. Laajempi käyttö sallittaisiin vain, jos palveluita käytetään muille käyttäjille avoimen välityspalvelimen kautta. Välityspalvelimien IP:t ja luettelo niillä olevista aineistoista pitäisi löytyä tavallisella hakukoneella. Ei aikaakaan, kun syntyisi verkosto, joka kestäisi vaikka minkälaisen kriisin. Käytännön 24/7 varmuus voitaisiin ehkä saada tällä tavalla aikaan halvemmalla, kuin rakentamalla yksi keskitetty massiivinen 24/7-palvelu.
