Maankäytön suunnittelun tekijänoikeuksista

Kun on ollut joitain puhetta aina silloin tällöin asemakaavojen käyttökelpoisuudesta esimerkiksi nimistön yms. kartoittamiseen, löysin aiheeseen liittyvän Pro gradu-tutkielman, jossa asiaa pohditaan. Tutkielmassa todetaan seuraavaa:

Kaavakarttojen teossuoja osalta kysymys näyttäisi olevan pitkälti siitä, onko suunnittelun
kohdalla kyse rakennus- ja ympäristösuunnittelualalle tyypillisestä, tavanomaisesta suunnit-
telusta. Lisäksi toisen kysymyksen muodostaa teoksen suhde viranomaistuotteena TekijäL
9 §:ään.

Työssä todetaan myös, että:

…kaavapäätöksen osalta liikutaan niin lähellä TekijäL 9 §:n ydinaluetta, että käytännössä tekijänoikeudellisia ongelmia kaavakarttojen osalta tuskin syntyy.

Mutta toisaalta seuraavassa kappaleessa sanotaan näin:

Kun viranomaisen toiminnassa ei ole enää kysymys julkisuusperiaatteen toteuttamisesta, on tekijänoikeudet huomioitava ja lähtökohtaisesti oikeudenhaltijan suostumus tarvitaan. Suostumus tarvitaan kuitenkin vain, jos kaava-asiakirjojen teoskynnys ylittyy ja suojattava etu syntyy. Sekä loukkaustilanteen että suojattavan edun olemassaolon toteutuminen yhtä aikaa kaavakartan osalta on käytännössä harvinaista. Näkemykseni mukaan kaavoituksessa on useimmiten kysymys julkisuuperiaatteen toteuttamisesta, jolloin tekijänoikeudet eivät rajoita asiakirjojen käyttöä.

Eli tämäkään tutkielma ei vielä välttämättä tyhjentävästi ainakaan itselleni vastaa, voiko asemakaavaa käyttää varsinaisena lähteenä kartoitustyössä, ilman kaavan laatineen kunnan suostumusta. Oman näkemykseni mukaan voisi, tilanteessa, jossa kaava ei ole erityisen omalaatuinen. Ongelmaksi sitten toki jää, minkälainen on riittävän omalaatuinen, tekijänoikeussuojaa nauttiva kaavakartta. Löytyisikö täältä näkemyksiä asiaan liittyen? Voisiko kaavakarttoja jatkossa käyttää lähteenä?

Samaisessa tutkielmassa on pohdintaa myös rakennussuunnitelmista, joista todetaan ainakin seuraavaa:

Tekijänoikeusneuvoston lausuntojen perusteella näyttäisi selvältä, että omaperäisyys ei ylity
alalle tavanomaisen suunnittelun tuloksena.

Jonka perusteella katusuunnitelmatkin voisivat mahdollisesti olla käyttökelpoisia apuvälineitä kartoitustyössä. Mutta tämän osalta olen tämän työn perusteella paljon epävarmempi, koska työssä pohditaan asiaa vain rakennussuunnitelmien näkökulmasta.

Lainauksien ym. lähde:

Korhonen, Reko. 2018. Rakennettua ympäristöä koskevan tiedon tekijänoikeus. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. s. 20-24.

Kiitos selvittelytyöstäsi!

Itse en tosiaaan osaa ottaa kantaa tekijänoikeusasioihin.

Stadin tapauksessa kaupunki on siis antanutkin pääsyn aineistoihin, mutta CC-lisenssin kautta, joka ei ole yhteensopiva OSMin vaatiman lisenssin kanssa. Tästä olikin juttua taannoin. Eli tässä tapauksessa ongelma on siis OSMin päässä. Toki, jos kaava-aineisto ei voi aineistotyyppinä olla ylipäätään tekijänoikeuksien suojaama, tilanne on (varmaaankin) eri! Siis jos.