Läpikulkurajoitteiden huomioiminen Reittioppaan reitityksessä

HSL_HRT · 2022-10-19T10:59:58.301Z

Reittioppaan reitityksestä vastaava reititysalgoritmi OpenTripPlanner (OTP) on nykyisessä tuotantoversiossaan osannut huomioida OSM:in väylille asetetun access=destination tai access=private tagin, jolloin em. väylillä tai em. tagilla varustettujen väylien muodostamasta väyläverkkokokonaisuudesta ei ole sallittu läpireititystä, mutta lähtöpaikan tai määränpään osuessa näille väylille, reititys kohteeseen tai kohteesta pois sallitaan. Käytössä ollut käsittelytapa ei ole ollut täysin ongelmaton, eikä esimerkiksi eri kulkumuotojen (bicycle, foot, motor_vehicle) rajoitteita ole pystytty käsittelemään erikseen.

Pitkälle kehitetyn, uuden algoritmiversion OTP2:n myötä kulkurajoitteisten väylien käsittelyyn on tulossa parannuksia ja muutoksia. Uusi versio tukee eri kulkumuodoille asetettuja kulkurajoitteita. Esimerkiksi jos halutaan määrittää väylälle rajoite, jossa moottoriajoneuvolla saa ajaa kohteeseen, mutta pyörällä tai kävellen läpireititys on sallittu, merkitään väylä motor_vehicle=destination, foot=yes, bicycle=yes. Mikäli pelkkä access=destination määritetty ilman muita kulkutapakohtaisia rajoitteita, koskee rajoite kaikkia kulkumuotoja.

Nyt kuitenkin aineistoa tarkasteltaessa, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on runsaasti väyliä, joilla on määritettynä access=destination + foot=yes -tagit, joka uudistuksen myötä tarkoittaisi läpikulkurajoitetta kaikille muille kulkumuodoille paitsi kävelylle. Monesti tämä voi olla tarkoituksenmukaistakin merkitsemistä, mutta kohteiden muutoshistoriaa tarkasteltaessa, voidaan huomata että esim. access=destination on lisätty hyvin paljon foot=yes -tagin lisäämisen jälkeen. Tämä herättää epäilyn siitä, että access-tagin lisäämisen tarkoituksena on ollut rajoittaa läpikulkua kaikilla kulkutavoilla, joka on hyvin tyypillistä esimerkiksi asuinkiinteistöjen sisäisillä väylillä. Vuosien saatossa Reittioppaan loppukäyttäjät ovat myös raportoineet runsaasti tilanteita, joissa reititys on kulkenut läpikulkurajoitettua väylää, jolloin Reittioppaan ylläpidonkin toimesta näitä access=destination tageja on täydennetty vanhan OTP:n tukemalla mallilla ja väylälle on saattanut jäädä aiemmin annettu foot=yes -tagi.

Uudistuksen myötä Reittiopas olisi siis paremmin mukautumassa tukemaan OSM-wikin määritystä (https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Key:access) kulkurajoitteille. Wiki-sivu kuvaa myös tuon foot=yes -tagin käytön nähdäksemme niin, että sitä tulisi käyttää vain silloin, kun kulku kävellen halutaan erityisesti jättää access-tagissa asetetun rajoitteen ulkopuolelle. Toivoisimme siis OSM-yhteisöltä apua näiden mallinnusten tarkentelussa OSM-aineistossa, sekä kehottaisimme uusia access-rajoitteita määritettäessä punnitsemaan, tulisiko väylälle asettaa tai jättää siellä ennestään olevia foot=yes jne. tageja.

Uuden reititysalgoritmin OTP2:n kehitystyö on edennyt pitkälle, mutta tuotantokäytön aloituksesta ei vielä ole tarkkaa aikataulua. Alkuvaiheessa Suomen osalta reitityksen konfiguraatiossa on käytössä parametri, jolla toiminta access-rajoitteiden käsittelyssä saadaan muistuttamaan läheisesti vanhan OTP-version tapaa käsitellä rajoitteita. Tämä tarkoittaa, että aiemmat aineistoon tehdyt määritykset eivät heti “hajoa” täysin tai niiden tukeminen lopetettaisiin heti, vaan tarkoituksena on tarkastella aineiston muokkaantumista uuteen käsittelytapaan, sekä pidemmällä aikavälillä pyrkiä algoritmissa luopumaan maakohtaisista erikoiskäsittelyistä access-rajoitteiden suhteen.

Tolstoi21 · 2022-10-19T13:50:12.952Z

Hei, tämähän on mielenkiintoinen muutos! Pari kysymystä tuli mieleen heti:

Kirjoitat:

HSL_HRT:

Vuosien saatossa Reittioppaan loppukäyttäjät ovat myös raportoineet runsaasti tilanteita, joissa reititys on kulkenut läpikulkurajoitettua väylää

Olisiko teillä antaa tällaisista raporteista joitain konkreettisia esimerkkejä? Lisäksi, mikä toimii tässä mallissa läpikulkurajoituksen kriteerinä?

Vanhalla Forumilla oli pitkä keskustelu access=*-tagien suhteesta Suomen lainsäädäntöön. Konsensus taisi silloin olla, että Jokamiehenoikeudet sallivat kulun useimmilla ‘läpikulkurajoitetuilla’ teillä. Pienkerrostalojen ja omakotitalojen kohdalla kulkurajoitus perustuu kotirauhaan ja aidoitetuilla alueilla laillisiin aitarakennelmiin. Kaikki muut alueet ovat Suomessa (ilmeisesti) lähtökohtaisesti yleisiä alueita, joissa saa kävellä.

Yst. Tolstoi

Petsamo · 2022-10-19T17:37:34.224Z

Keskustelussa kannattaa myös huomioida kuka tahtoo rajoittaa liikkumista ja millä oikeudella. Valtiovallan oikeutus perustuu ymmärrettävästi lakiin jonka luovat lainsäätäjät. Omakotitalojen kohdalla tämä taas perustuu siihen että ovat ostaneet tontin ja hallitsevat tontti ja sen käyttöoikeutta.

Toisaalta on varmasti tapauksia jossa käyttäytyminen tai kulkeminen on koettu häiritseväksi ja siihen joku on pyrkinyt puuttumaan. Mainitsin myös Tolstoin mainitsemassa ketjussa että kolmella eurolla saa “Yksityisalue - läpikulku kielletty” -kyltin: Yksityisalue Läpikulku kielletty -kyltti
Eli toisin sanoen, alueella voi olla oleskelu kielletty lailla vaikka siitä ei missään alueella ilmoiteta/varoiteta, ja toisaalta sallittu vaikka joku olisi hakenut kaupasta tarran/kyltin. Kiellon tulisi perustua lakiin eikä kyltin olemassaoloon ja kyltin puutteeseen.

Tapauksissa jossa on epäselvää onko rajoituksella lain voimaa vai ei, en kannattaisi ajattelutapaa kielletään varmuuden vuoksi, vaan pikemmiten sallittu, ellei erikseen kielletty. Tavoitteena tietenkin vähentää tuota harmaata aluetta jotta asiat olisi mahdollisemman yksiselitteisiä ja selkeitä.

Hyvä että näitä asioita nostetaan ja keskustelua käydään niin kartoituksen laatu paranee ja asioita oppii ymmärtämään paremmin.

thautal · 2022-10-20T08:23:43.096Z

Olen aina pitänyt access-tageja vaikeina, koska wikin mukaan kyseessä pitäisi nimenomaan olla lakiin perustuva rajoitus tai kielto. Suomessa pihateiden merkinnät vaihtelevat kuitenkin käytännössä paljon, esimerkiksi omasta naapurustostani löytyy niin nopeusrajoitusmerkkejä, pelastustiemerkkejä, pihakatumerkkejä ja yksityisaluekilpiä erilaisin yhdistelmin samankaltaisilla väylillä. Toistaiseksi suurin osa näistä on niputettu access=destination alle. Aikaisemman keskustelun pihakatu-tagin fani en ole ketjussa muiden mainitsemien syiden vuoksi.

Lakia seuraamalla jokaisella näistä varmaan pitäisi olla ainakin access=destination + foot=yes. Kuvittelisin että reitityksen onnistumisen ja OSM:n datan kannalta parasta olisi, jos kaikilla “julkisilla” kävelyteillä olisi foot=designated, jolloin algoritmin todennäköisesti saisi preferoimaan näitä kävelyreittejä mahdollisimman pitkälle.

Se että mikä on oikein ja mikä on tehokasta resurssien käyttöä on sitten eri asia. Kaikille kävelyteille uuden tagin laittaminen (ja validoiminen) on työlästä vaikka poimisikin niitä koneellisesti. Kiinnostaisi myös tietää kuinka paljon näitä access=destination + foot=yes viivoja on pk-seudulla suurinpiirtein lukumäärällisesti.

HSL_HRT · 2022-10-24T11:19:38.780Z

Olisiko teillä antaa tällaisista raporteista joitain konkreettisia esimerkkejä? Lisäksi, mikä toimii tässä mallissa läpikulkurajoituksen kriteerinä?

Yksittäisiä tapauksia ei liene tarpeen tässä yhteydessä nostaa esiin, mutta palautteita pihojen läpireitityksiin meille on tullut säännöllisesti sen jälkeen kun vuonna 2017 siirryttiin reittioppaan osalta OSM:in data hyödyntämiseen. Osa on yksittäisten yksityishenkilöiden ihmettelyjä ilman sen suurempaa virallista statusta, mutta on joukossa ollut myös ihan isännöitsijätoimistoistakin yhteydenottoja, joissa on kerrottu yhtiön linjanneen läpikulkurajoitteesta ja paikalle on hankittu kyltit kertomaan tästä. Yhteyttä on päädytty ottamaan, kun Reittiopas reitittää kielloista huolimatta alueen läpi. Lukumääräisesti tämän tyyppisten palautteiden määrä liikkunee korkeintaan muutamissa kymmenissä.

t. Markku Huotari, HSL

Tolstoi21 · 2022-10-24T12:13:23.432Z

Hei,

Juu, kiitos selvennyksestä! Tätä vähän uumoilinkin. Tilanne on vähän hankala, sillä kuten yllä on mainittu, nuo access-tagit eivät tähän tilanteeseen kaiketi oikein sovi.

Selvennyksenä omalta puoleltanikin, laki on tosiaan selvä ja olen siis premisseistä ihan samaa mieltä @Petsamo n ja @thautal an kanssa. Vedän niistä vissin vain eri johtopäätöksen. Siis: kun kerran access-tagia ei läpikulkurajoituksen (tai -toiveen) merkkaamiseen voi käyttää, tulee tämä informaatio välittää jonkun muun tagin kautta (kuten vaikka pihatie -tagin kautta).

Petsamon huomio läpikulkukieltokylttien halvasta hinnasta on minusta myös aika toissijainen. Liikennemerkkiliike myy kenelle tahansa minkä tahansa merkin kulloiseenkin käypään hintaan. Monien kylttien pystyttäminen pihalle on sallittua ja ne nauttivat siellä omaisuuden suojaa. Kaupungin maille laittomasti pystytetyt liikennemerkit poistetaan. Voin antaa tästä esimerkinkin.

Nämä “Läpikulku kielletty” -merkit eivät ole myöskään funktionaalisesti mitenkään ainutkertaisia. Ne vertautuvat nähdäkseni esimerkiksi “Ei talvikunnossapitoa” -kylttien kanssa. Edelleen: on minusta toissijaista, vaikuttaako tällainen talvikunnossapitokyltti juridisesti korvausvaatimuksiin. Keskeistä on, että molemmat kyltit ovat ei-normatiivisia ja puhtaan informatiivisia. Ne eivät velvoita tienkäyttäjää mihinkään, mutta ilmaisevat faktan tai toiveen. On tienkäyttäjän harkinnassa, miten käyttää tätä informaatiota.

Minusta on ymmärrettävää, että taloyhtiöt toivovat ettei niiden pihoja käytettäisi kauttakulkuun. Tämä toive on mielestäni syytä koodata reitittäjiä varten jotenkin dataan. Tämä noudattaa myös OSMin “map what’s on the ground” -prinsiippiä aika hyvin, sillä kylttien olemassaolo on kenen tahansa vahvistettavissa.

Itse aiheeseen: access-rajoitettuja teitä joille ei voisi laittaa foot=yes ja bicycle=yes -tagia lienee häviävän vähän. Mitähän lainsäädäntö sanoo autoista? Eli onko access-tagi ylipäätään Suomessa pätevä muualla kuin aidoitetuilla ja lukituilla tehdas (ym.) alueilla ja omakotitalojen (ym.) pihalla?

Yst. Tolstoi

User0x2A · 2023-01-16T00:42:25.746Z

Hello world! Näin alkajaiksi kiitos hyvästä keskustelusta, jo vanhan foorumin viesteistä tähän aiheeseen liittyen oli paljon hyötyä ns. uutena OSM-muokkaajana* maail…metadatan virh…ongelmia korjatessa.

*) Yhtäkkiä olikin ollut vuosien tauko OSMF- ja WMF-projekteista, vanhoissa tunnuksissa liikaa historiaa opsec-mielessä, siksi uusi tunnus puhtaalta pöydältä.

Kävin siis viime vuoden puolella Nurmijärven ja Tuusulan rajalla yksityistiellä jonne Gmaps reititti turhan seitsemän kilometrin lenkin kautta koska yksityistien ajokielto oli toteutettu karttadataan väärin. Asia jäi häiritsemään ja päädyin sitten eilen korjaamaan sitä tännekin, josko sitä lisäksi palauttelisi taas tälläistäkin vapaaehtoishommaa mieleen.

Tolstoi21:

Liikennemerkkiliike myy kenelle tahansa minkä tahansa merkin kulloiseenkin käypään hintaan. Monien kylttien pystyttäminen pihalle on sallittua ja ne nauttivat siellä omaisuuden suojaa. Kaupungin maille laittomasti pystytetyt liikennemerkit poistetaan.

Itseasiassa Luonnonsuojelulaki 36 § sanoo että

Maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää sellaista kulkemisen, maihinnousun tai muun jokamiehen oikeuden käyttämisen kieltävää taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta.

Eli siis kuten tässä ketjussa jo aiemmin on mainittu, lain tulkinnallisuuden vuoksi ei ole lainkaan varmaa että tuollaisen kyltin asettaminen pihallekaan olisi sallittua.

Palatakseni kuitenkin projektin nimen mukaisesti teihin, keskustelu on tähän saakka ollut erittäin kaupunki/taajama/metropoli -orientoitunutta, joten heitän mukaan pari senttiäni muun maan, eli maaseudun/haja-asutusalueen näkökulmasta (kuten jo alussa sivusin, tämä pätee laajasti HSL-alueellakin useammassa kunnassa).

Tielle ei saa edes omalla tontilla asettaa liikenteenohjauslaitteita ilman kunnan lupaa, eli vaikka tie olisi yksityisellä maalla, jos sinne on ns. vapaa pääsy (ei porttia tms), kyse on Tieliikennelain määrittelemästä tiestä, eikä sinne voi asettaa liikenteenohjauslaitteita (kuten vaikka liikennemerkkejä) ihan mielensä mukaan.

Ja tästä päästäänkin tähän varsinaiseen asiaan…

Tolstoi21:

Mitähän lainsäädäntö sanoo autoista? Eli onko access-tagi ylipäätään Suomessa pätevä muualla kuin aidoitetuilla ja lukituilla tehdas (ym.) alueilla ja omakotitalojen (ym.) pihalla?

Koko Suomen tieverkosta noin 80% on yksityisteitä. Ellei yksityistien tiekunta ole hakenut ja saanut julkisilta tahoilta tukea yksityistien ylläpitoon (nykyään yhtenä tukien saamisen ehtona on pääsääntöisesti tien satunnaisen käytön vapaus), sillä on oikeus kieltää yksityistien käyttö moottoriajoneuvoilla muilta kuin tiekunnan osakkailta.

Tiekunta hakee silloin yksityistien sijaintikunnalta/-kunnilta lupaa asettaa haluamallaan tavalla tien käyttöä rajoittavia liikennemerkkejä. Kun kunnan/kuntien hyväksymät merkit asetetaan, yksityistie muuttuu nimenomaan tuollaiseksi jossa kevyt liikenne on jokamiehenoikeuksien nojalla sallittua, mutta moottoriajoneuvoilla ajaminen on kielletty kokonaan tai osittain.

Varsinaisesti siis access-tagia ei välttämättä tarvitse käyttää, mutta vähintään motor_vehicle=destination/private on erittäinkin oleellinen ja pätevä tagi ehdot täyttäville yksityisteille Suomessa.

tikola · 2023-01-16T09:13:24.298Z

Eikös nyt ole ole kaksi eri termiä - yksityistie ja yksityinen tie. Eli ensimmäinen on vain tavallinen tieverkon yksityisrahoitteinen tie, jossa on osakkaana kaikki tien kautta liikkuvat maanomistajat joiden maalla tie on tai joiden maalle tien kautta kuljetaan. Yksityinen tie taas on kokonaan yhden kiinteistön/omistajan hallinnoima tie, johon muilla ei ole tienkäyttöoikeuksia.

Kummatkin voitaneen sulkea/merkittää halutulla tavalla, kunhan kaikki osakkaat ovat samaa mieltä ja mahdollinen rahoittaja (=valtio/kunta tms.) on samaa mieltä. Eli kyllä kai pelkästään omalle maalleen sijoittuvalle omarahoitteiselle tielle saa laittaa portteja ja kylttejä, jos niin haluaa, mutta jos siinä on muitakin osapuolia, niin silloin homma on mutkikkaampaa.Se onko omalle maalle omalle tielle pystytetyllä kylteillä lainvoimaa on toinen asia, mutta portilla varmasti on.

Eli yksityistietä ei ihan vähällä saa sulkea elleivät kaikki mahdolliset osapuolet siitä ole yhteisymmärryksessä. Se on ihan tavallinen tie, joka vain rahoitetaan tietyllä tavalla ja sitä saa satunnainen käyttäjä käyttää, jos ei aiheuta haittaa.

Kun nyt katselen isäni maapalstalle kuuluvia teitä, niin pääsen johtopäätökseen, jossa lähistöllä kulkeva valtion tie on numeroitu viisinumeroisella numerolla. Maapalstan läpäisevällä tiekuntamuotoisella yksityistiellä ei ole tienumeroa, mutta kyllä se on tienimineen ja tieosuuskuntineen ihan virallinen tie, jonka sulkeminen ei varmasti ole helppoa. Sitä käyttävät monet läpiajajat, mutta päärahoittaja toiminnalle on alueen isojen metsäyhttiöiden maanomistus ja lisäksi erilaiset avustukset. Yksityishenkilöomistajien tieosuusmaksut ovat aika pieniä - korkeintaan satasia. Kaikkien osakkaiden ja kahden eri kunnan pitäisi olla samaa mieltä, että tie suljetaan ennen kuin siihen voisi kielto kylttejä laittaa. Koska kyseessä on jonkin verran käytetty läpiajotie tuskin ainakaan kunnilta lupaa tulisi.

Minut yllätti, että maapalstan sisällä minnekkään viemätön tie löytyy Digiroadista nimellä Yksityistietieto. Eli kyllä sekin ihan itse omilla rahoilla tilan tarpeisiin tehty tie/ajoura löytyy Digiroadista ja sitäkautta sekin on osa Suomen tieverkkoa. Sen voisi siis minusta portilla sulkea, mutta liikennemerkitys voi sitten olla toinen tarina, kuten totesit.

Jokamiehenoikeus koskee vapaata liikkumista vapaassa luonnossa. Jos joku on rakentanut maalleen jotain - vaikkapa tien. Niin jokamiehenoikeus päättyy siihen ja sen jälkeen sovelletaan teitä koskevaa tieliikennelakia, jossa perussääntönä on, että kaikkea, mikä ei ole erikseen asianmukaisesti kielletty saa satunnaisesti käyttää, kunhan ei aiheuta haittaa…ja tämän haitan aiheuttaminen on sitten jo aika paljon näkökulmakysymys.

Tagituksesta olisin aika lailla samaa mieltä, eli jos ura vie vaikkapa vain yhden talon pihaan, niin silloin se destination on todellakin private, mutta jos pihapiiriin ei mene ja mikään merkki tai portti ei sitä kiellä, niin marjamies voi autollaan siinä muut huomioiden satunnaisesti liikkua. Eli tiet, joilla liikkumisoikeutta on rajattu on Suomessa oikeasti aika harvinainen juttu. Sellaiset jotka vievät vain yksityiseen paikkaan ovat selvästi yleisempiä.

Erittäin mielenkiintoinen kysymys - pitääpä tutkia muutamia paikkoja, jossa tähän asiaan olen törmännyt ja joita tunnen ja miettiä mikä niissä olisi fiksuin tapa tagittaa tiet.

Tolstoi21 · 2023-01-16T10:14:22.307Z

Hei, ja hyvä avaus @User0x2A :lta. Yksityistiet ovat tosiaan hieman oma juttunsa, ja ymmärtääkseni niille ei missään nimessä pidä Suomessa laittaa rajoittavaa access-tagia lainkaan. Tästä vähän lisää alempana.

Keskustelu on ollut näiden access-tagien tiimoilta aika kaupunki/taajamakeskittynyttä siitä syystä, että taajamien ulkopuolella lainsäädäntö on aika yksiselitteinen. Omakotitalon, rivitalon ja pienkerrostalon piha-alue nauttii kotirauhan suojaa ja merkillä tai puomilla siltä voi kieltää läpikulun (ja useimmiten kai läpikulku on jo implisiittisesti kielletty/luvanvarainen kotirauhan suojaamalla piha-alueella). Kerrostalojen piha-alueet taas ovat (lähtökohtaisesti) yleisiä alueita, joten nuo “yksityisalue”, ym. kyltit ilmaisevat vain maanomistajan toiveen (ja omasta mielestäni tämä toive pitäisi koodata jotenkin myös dataan). Kerrostaloja löytyy varmaankin aika vähän taajamien ulkopuolelta.

Nämä kyltit ovat omaisuuden suojan alla, ja tämän suojan takaa viidekädessä Suomen perustuslaki. Luonnonsuojelulaki tuskin pätee kerrostalon pihalla. Laittomista kylteistä voi Ympäristöministeriön ohjeen mukaan informoida poliisia. Laittomat kyltit poistetaan kyllä yleisiltä alueilta (tästä on minulla esittää jopa esimerkki Helsingistä).

Itse lähinnä mietin, voiko taajamassa sijaitsevalta kerrostalon pihalla kulkevalta huoltotieltä laillisesti kieltää edes moottoriliikennettä?

Mutta itse asiaan: yksityistien voi tosiaan tietyin perustein sulkea moottoriajoneuvoilta (ja hevosilta, ym.?), mutta jokamiehenoikeuden nojalla ei kävelyltä tai pyöräilyltä. Eli access-tagi on tähän sopimaton väline, mutta jokin motor_vehicle-rajoitus toimiva.

Onkohan Digiroadissa jo olemassa oma tietokantansa Suomen yksityisteistä ja niistä, joilla on jokin laillinen rajoitus. Muistaakseni rajoitusoikeus voi yksityisteiden osalta muuttua vuosittain, joten aikamoinen kartoitustyö seuraa jos jotain viranomaistietokantaa ei voi käyttää.

Yst. Tolstoi21

ssundell · 2023-03-30T07:50:45.215Z

Mutta itse asiaan: yksityistien voi tosiaan tietyin perustein sulkea moottoriajoneuvoilta (ja hevosilta, ym.?), mutta jokamiehenoikeuden nojalla ei kävelyltä tai pyöräilyltä.

Hevosella ratsastaminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin - mikä on siinä mielessä mielenkiintoista, että tieliikennelaissa hevonen puolestaan rinnastetaan moottoriajoneuvoon. Tämä tarkoittanee käytännössä, että jos tien päässä on vaikkapa moottoriajoneuvolla ajo kielletty -merkki, siitä saa kuitenkin edelleen ratsastaa.

Jokamiehenoikeudet ja niiden suhde esimerkiksi yksityisteihin on sinällään ihan merkityksellistä, että maa on täynnä pikkuteitä, joille tosiaan on pystytetty kaikenmoisia merkkejä - esimerkiksi OSM:n edellytys lakiin perustumisesta kuitenkin tarkoittaa, että pyöräilijän ja kävelijän ei usein tarvitse näistä merkeistä juuri välittää. Esimerkiksi Ajoneuvolla ajo kielletty (C1) tai Kielletty ajosuunta (C17) ovat pikkuteillä yllättävän yleisiä merkkejä. Yksityistielaki kuitenkin määrittelee, että kulkua voi rajoittaa vain moottori- ja hevosajoneuvoilta.

Onkohan Digiroadissa jo olemassa oma tietokantansa Suomen yksityisteistä ja niistä, joilla on jokin laillinen rajoitus.

Digiroadissa on pyrkimyksenä olla “kaikki”, ja siellä on melkoinen nippu yksityisteitä. Lain mukaan tiekunnan pitää ilmoittaa tien tiedot Väylävirastolle: https://vayla.fi/vaylista/aineistot/digiroad/yksityistietietojen-lisaaminen-digiroadiin

Kuten sivuilta käy ilmi, ilmoitusvelvollisuuteen kuuluu myös tieto rajoituksista, ja noin periaatteesta sen siis pitäisi Digiroadista löytyä. Käytännössä data on hyvin reikäistä - en tiedä, koska sitä on alettu kerätä, mutta oletan, että osapuilleen kaikki vanhat rajoitukset puuttuvat, jos niitä ei ole joku erityisen innostunut tiekunnan puuhamies ilmoittanut.

tikola · 2023-03-31T03:30:55.550Z

Kun tutkin tuota isäni esimerkkiä voisi sanoa, että sadasta lähitiestä tuolla minun/isäni hoteissa olevalla on nyt näkyvä punainen rajoitus ja kahdella muulla tiellä on vihreällä näkyvät tiedot ilmoitettu. Kaikki muut tiet ovat mustia, mikä tarkoittaa, että tietoja ei ole ilmoitettu. Eli lonkalta vetäisten Digiroadissa on lain mukaisia ilmoituksia luokkaa ykkösprosentteja kaikista ilmoitusvelvollisista teistä. Isommista tiekunnista ehkä paremmin kuin pienemmistä.

Ihan sama pätee tiekunnan osakkuustietoon. Siinäkin on maanmittauslaitoksella virallinen rekisteri. Sitä on nyt tuon yhden tien osalta kevään aikana jumpattu kuntoon ja nyt se alkaa olla reilassa. Eli kun mietin miten paljon on pitänyt tämän yhden tien osalta viimekuukausina puuhata ihan vain virallisten velvoitteiden täyttämiseksi niin onhan se ihan varmaa, että suurimmalle osalle yksityisteitä mitään tuollaista ei ole tehty.

Yksityinen tie - sitä oman tilan tietä pitää nyt vielä hetki pohtia ja millaisia ilmoitusvelvollisuuksia siihen liittyy. Mitään kieltoja ja kylttejä siellä ei ole (eikä tule), kun ei siitä montaa kertaa vuodessa naapuri kalalle aja.

access on vaikea tagi - miten tosiaankin hallita se onko pääsyä tien ensimmäiselle metrille vai siihen paikkaan mihin se tie vie? Sen oman tilan tien tapauksessa se ei vie oikein minnekkään, koska on umpiperä, joten ei sitä kautta pääse kulkemaan muualle kuin metsään ja sille yhden kalastajan käyttämälle järvelle. Eli noille omille en kyllä mitään Access rajoituksia aio laittaa.

Toisaalta sillä tiekunnan tiellä on ihan virallisiin rekistereihin kirjattu aikaperusteinen kelirikkorajoite, eli onhan siinä aikaperustainen access rajoite tietynpainoisille ajoneuvoille, eli ei se digiroadin punaisella värillä näytetty rajoite näy kyllä OSM datassa nyt mitenkään.

Tästä päästään siihen yhteen asiaan josta olen asiaan vihkiytyneiden kanssa puhunut. Miten hoitaa aikaperusteinen reititys, eli esimerkiksi se jäätie, johon kesällä ei kannata autoaan ajaa. Kun asiaa tässä talvella katselin, niin mikään yleinen reititysalgoritmi (google tms.) ei osannyt reitittää Kolin jäätien kautta.

HSL_HRT · 2023-03-31T06:40:35.466Z

tikola:

Tästä päästään siihen yhteen asiaan josta olen asiaan vihkiytyneiden kanssa puhunut. Miten hoitaa aikaperusteinen reititys, eli esimerkiksi se jäätie, johon kesällä ei kannata autoaan ajaa. Kun asiaa tässä talvella katselin, niin mikään yleinen reititysalgoritmi (google tms.) ei osannyt reitittää Kolin jäätien kautta.

Taidanpa olla yksi noista “asiaan vihkiytyneistä” sillä muistan että olemme tästä aiemmin joskus jutelleet. Näillä Conditional restrictioneillahan (mikähän olisi noille sopiva suomennos?) asia olisi OSM:n nykyisten speksien mukaan hoidettava. Eri asia sitten on kuinka moni OSM-dataa hyödyntävistä reititysalgoritmeistä noita merkintöjä tukee. Voin suoraan sanoa ettei ainakaan meidän paikalliset ja valtakunnaliset digitransit-pohjaiset reittioppaat sitä tee.