Kunnan raja? Miten merkitään?

Minä olen kartoittanut omaa kotikuntaani, Rääkkylää, puoli vuotta polupyöräilemällä navigaattori taskussa. Nyt kun asennan kartan navigaattoriini (Garmin eTrex Legend hcx) sivustolta www.polkupyoraily.net/osm, navigaattorini ei lötdäkään kaikkia teitä eikä nähtävyyksiä/autokorjaamoita yms, koska en ole merkinnyt teille kylän ja kunnan nimeä tagiksi. Wikistä ymmärsin jotenkin niin, että jos kunnalla on raja, niin Garminit löytävät tiet. Kysymys: Kun siis merkitsen kunnan/kaupungin rajan, niin onko se JOSM-editorissa Hallinnollinen, Civil vai Political? Ilmeisesti se ei ole Kansallinen eikä National Park. Vaikka kuntaa ei ole merkitty, navigaattori löytää saarella (Oravisalossa) olevat tiet, ainoastaan mantereella olevia teitä ei löydy.

Helsingin ja Sipoon välissä näyttää olevan administrative, admin_level 8.
Polkupyoraily.netin kartasta en tiedä sanoa, kun etrexissä on nyt sisällä openmtbmap.org -kartta. Sen osoitehaku ei ainakaan löydä esimerkiksi Kisatietä Rääkkylästä. All POIs -haku löytää, mutta täältä 347,55 kilometrin päästä haku kestää muutaman minuutin. Hakutuloksessa lukee Kisatie Res/Rääkkylä, mistäkähän se tuon kunnan arpoo, kun ei sitä OSM-datassa näytä olevan?

Mkgmap ei käsittääkseni vielä osaa ottaa karttaan merkittyjä kunta- tai aluerajoja huomioon päätellessään, mihin kuntaan jokin tie kuuluu. Kunta katsotaan tietä lähimmästä (riittävän lähellä olevasta) place-solmusta. Ehkäpä saarella on place-solmu mutta mantereella ei? Ota mallia vaikka Rautkalliosta.

En ole teihin kuntaa merkinnyt. Jos viitsit selvittää, miten se tehdään mkgmapin ymmärtämällä tavalla, niin kerro ihmeessä. Monet tiet joutuvat muuten helposti väärään kuntaan. Täällä Vantaalla on sellaisia ”kuntia” kuin Tikkurila, Jokiniemi, Hiekkaharju, Koivukylä, Rautkallio ja Havukoski, ja asuinalueiden reunoilla olevat tiet ovat joskus väärässä ”kunnassa”.

Osoitenumerotkaan eivät vielä kartalla näy. Sekin on mkgmapin rajoitus; kaverini esittelemässä kaupallisessa kartassa numeroita näkyi, kun kohdistimen vei kohdalle. Tosin sillä kartalla osa poluista oli teitä ja osa teistä polkuja. Teitä myös puuttui sekä kartalta että maastosta (ilmeisesti luulevat joskus satelliittikuvissa näkyviä hakkuuaukkoja tai vastaavia teiksi).

No nyt minä merkkasin Rääkkylällä kunnan/kaupungin rajan. Katson sitten viikon kuluttua, löytääkö Garmini esim Kiesvaarantien tai Varpasalontien Rääkkylästä. Rajan tarkkuus lienee noin kilometri. Sitä voivat tarkentaa ne, jotka osaavat tai viitsivät. Onhan kyse Open Source kartasta. Rajan tarkkuus ei ole hirveän tärkeä, sillä se kulkee enimmäkseen vesistöillä ja harvaanasutuilla seuduilla.
Tuhon kunnan rajaan littyy vielä se, että kun kuntaliitos tulee, se pitänee sitten muuttaa kylän/kaupunginosan rajaksi. Saatan menettää siis Rääkkylän kansalaisuuden!
Palaan viikon kuluttua, testaan ja kerron tuloksista.

Rajaviivan ei pitäisi vaikuttaa mkgmapin toimintaan muuten kuin siten, että kartalla näkyy harmaa viiva. Näköjään place=town Rääkkylä on ollut kartalla jo lähes vuoden, ja Kisatie on ihan lähellä.

Mikä Garmin-malli on käytössäsi? Edge 705:ssä osoitehaku toimii, mutta joissakin muissa malleissa se vaatii valitsinta mkgmap --index, joka tekee MDR-tiedoston, jonka MapSource osaa muuttaa laitteelle sopivaan muotoon. Voisiko kyse olla siitä? Jos on, jonkun pitäisi ajaa muunnos itse (minä en Windowsia ja MapSourcea käytä), tai sitten on odotettava, kunnes mkgmap osaa tehdä laitteissa toimivan MDR-tiedoston. Sekin on käsittääkseni suunnitteilla.

Muuten, pankkiautomaatin ”operator” on Suomessa yleensä Otto ja joskus Nosto tai jokin säästöpankkeihin viittaava. Korjasin Rääkkylästä pari JOSM:in validator-liitännäisen ilmoittamaa selvää virhettä (irrallisia risteyksiä). Kinnulantien ja Kekälekujan välinen pihakatu on jostakin syystä keskeltä poikki. Onko se suljettu myös kevyeltä liikenteeltä? Olisiko siinä aita tai rakennus välissä? Siellä näkyy olevan myös monia nimettömiä teitä.

Googlen kartalla näkyy muuten sellainen hauska yksityiskohta, että Rääkkylän teiden nimet ovat osittain myös ruotsiksi. En oikein jaksa uskoa, että umpisuomalaisella alueella olisi virallisia ruotsinkielisiä tiennimiä. Ehkäpä tarpeeksi monessa kaksikielisessä kunnassa on Kylätie, Koivutie ja Kisatie, niin että Googlen käännösrobotti on osannut ne sanakirjaansa lisätä.

Garmin Edge 705 löysi montakin Kisatietä. Minua lähin on parin kilometrin päässä Vantaan Korsossa, ja yksi löytyi Rääkkylästäkin. Sinne olisi saanut pyöräillä 560 kilometriä ja käyttää lossiakin. :slight_smile:

Jotkut käyttävät mkgmap-valitsinta road-name-pois ”köyhän miehen osoitehaun” toteuttamiseksi niissä laitteissa, jotka vaativat MDR-hakemiston. Voisiko JRA:n mainitsema openmtbmap.org:n kartta olla muodostettu niin?

No nyt se on testettu.
Garmin eTrex Legend hcx ei todellakaan löydä katuja kunnan/kaupungin nimen perusteella, vaikka kunta ympäröitäisiin kunnanrajalla. osoitehaku toimii ainoastaan lähimmän kylä/kaupunginosapisteen perusteella. Se on sääli. Turisthan kaupunkiin tullessaan ei aina tiedä ajo-ohjetta kadulle, jonka nimi on esim. Siltakatu, Joensuu. Postimumeron hän saattaa tietää esim etsiessään jotain yritystä, mutta harvoin kaupunginosaa. No. Onkohan kellään kokemusta, toimisiko postinumerohaku?
Tietoa kartoituksesta kannattaisi levittäänaapuristossa. Tämä on hauska ja kuntoa kohottava harrastus. Polkupyöräily navigaattori taskussa.

Edge 705:ssä ei vaikuta olevan kenttää postinumeron syöttämistä varten. Sen verran postinumerot toimivat, että kiinnostavien pisteiden (point of interest, POI) osoitteet ja puhelinnumerot näkyvät. Esimerkkejä tästä lähistöltä: Shell Mikkola ja K-Supermarket Korso. Olen url-osoitteitakin lisäillyt, koska ne voivat olla hyödyksi navigaattoripuhelimissa.

Joo, pyöräillen kerätyt reittijäljet tuntuvat tarkemmalta kuin autoillen, ja pyörällä kehtaa paremmin mennä ajelemaan ristiin rastiin jotakin asuinaluetta. :slight_smile: Pisteitä on tiheämmässä ja ne ovat tarkempia, kun ei ole ollut peltikuorta ympärillä. Kartoitettavaa löytyy aina lisää jopa päivittäisten reittien varrelta. Kun tiet ovat kartalla, niin sitten highway=bus_stop (pysäkeillekin mahdollisuuksien mukaan nimet ja osoitteet), amenity=recycling, shop=, addr: joka talolle jne. Tiheästi rakennetuilla alueilla osoitenumerot kerännee mukavammin kävellen kuin pyörällä.

Harkitsemisen arvoinen lisähankinta pyöräilykartoitukseen saattaisi olla polkupyöräteline. Itselläni on samainen garminin eTrex pyörän tangossa kiinni garminin telineessä (ts. klipsilukitsin) ja näin laite on mielestäni parhaimmillaan.

Laitteeseen ladatulta OSM-kartalta on näppärä bongata puuttuvia teitä pyöräilyn aikana, kun kartta on jatkuvasti näkyvissä. Lisäksi reittipisteiden (sillat, bussipysäkit jne) tallentaminen on mahdollista ajaessa. Lisäetuna laite tallentanee parempilaatuista jälkeä, kun laite voi olla jatkuvasti vaakatasossa ja näkymä taivaalle on kohtalaisen esteetön.

Juuri noin. Tänään jouduin ajamaan ilman telinettä, kun vedin lastenkuljetuskärryä 25 km vaimoni pyörällä, mutta pidin välillä pulikkaa kädessä ja sain muutaman uuden polun tarttumaan kartalle. :slight_smile:
Elokuussa kävin kaverin mökillä (160 kilometriä suuntaan) ja koukkasin jokaisen bussipysäkin kautta. Kaverit pitivät sitä koukkailua ja lap-napin painelua vähän hullun hommana, mutta eiköhän moni olisi pitänyt koko pyöräretkeämme hulluna. Sähkö ei loppunut kesken, koska sitä tuli koko ajan lisää napadynamosta USB-liitäntään omatekoisella kytkennälläni. Minulla on vielä muutama kasattu kytkentä jäljellä, joita voin OSM-kartoittajille antaa osien hinnalla (noin 5 euroa).

Kannattaa tosiaan kokeilla pyöräillessä mihin taskuun gps:äänsä ei kannata laittaa. Itselläni esim. kävellessä yhden takin povitaskussa tulee pahaa kiemuraa suorilla teillä, kun toisen takin povitasku on ylempänä ja jälki pääsääntöisesti erittäin siistiä. Pyöräillessä yläruumiin etukeno asento vielä pahentaa tilannetta; kohtuullisin vastaanotto löytyi joskus reisitaskusta. Pipovirityksiin en itse lähtisi…

Näinkin tällaisen jäljistä kun ohituskaistoja ja -kieltoja lisäilin valtatie 5:lle. GPS-pidikkeissä on sekin hyvä puoli, että näkee kaikki puuttuvat sivuteiden alkupisteet, joita pääväylilläkin on yhä runsaasti.

Ajoimme tosiaan siellä Lusin ja Pertunmaan risteyksen välin. Lusiin saakka ajoimme vanhaa tietä 140, jonka linjausta sain hieman korjailla kartalla, niin että tie osui meno- ja paluumatkan jälkien väliin. Sekin hyvä puoli polkupyörässä on, että sillä saa reittijäljen ihan tien reunasta.

Määrittelin Rääkkylän rajalle vielä rajarelaation, kun siellä päin ’liikuskelin’ tehdäkseni lopustakin Saimaasta multipolygonin. Jos joku joskus lisää naapurikuntien rajoja, niin sitä Rääkkylän rajaviivaa pitää sitten pilkkoa, mutta kaikki ne palaset kuuluvat sitten Rääkkylän relaatioon. Ainoat rajat, joita ei tarvitse tuolla tavalla pilkkoa, taitavat olla Kauniaisten sekä maalaiskuntien ympäröimien kaupunkien, jos sellaisia vielä on.

Garmin laitteet ilmeisesti yrittää käyttää is_in tagia:

http://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:WikiProject_Finland
sivulla on kirjoitettu näin:

"Tagilla is_in=* voi lisätä teille ja muille nimellisille kohteille tietoa sijaintipaikasta (mieluusti muodossa “kaupunginosa, kunta, maa”)

* Jos kaikki kunta- ja kaupunginosarajat olisi piirretty kunkin alueen reunat sulkevina polkuina, tagia is_in ei tarvittaisi vaan sijaintipaikkakunta olisi triviaalia hakea alueen perusteella
* Nykyinen hyödyntäminen on vähäistä ja lähinnä hakutulosten luokitteluun järkevää: esim. Kirkkokatu, Helsinki vs. Kirkkokatu, Tampere
* Myös karttoja Garmin:in laitteille muuntava mkgmap yrittää hyödyntää is_in -tagin tietoja
* Esim. jokaista tien pistettä ei ole tarpeen merkata is_in -tagilla "

Tarkoittanet, että käsityksesi mukaan mkgmap yrittää hyödyntää is_in-attribuuttia. Minulla taas on sellainen käsitys, että se määrittää teiden sijainti"kaupungin" lähimmän place-solmun (usein kaupunginosan) mukaan. Mihinkään muuhun kuin teiden hakuun en tiedä mkgmapin tuota tietoa käyttävän, mutta saatan olla väärässä. Kiinnostaville pisteille (POI) voi määritellä addr:*, jolloin ne näkyvät kohteen tiedoissa.

Käsittääkseni is_in on vanha tapa. On paljon järkevämpää määritellä alueiden rajat kuin kertoa jokaiselle kohteelle erikseen, millä alueella ne ovat, vieläpä käyttäen jotain epämääräistä notaatiota (joskus puolipisteitä, joskus pilkkuja). Jos rajat on määritelty kattavasti, niitä voidaan hyödyntää eri ohjelmissa. Mkgmap kehittyy jatkuvasti käyttäjiensä ja kehittäjiensä tarpeen mukaan, ja samoin lienee myös OSM-pohjaisten reittihakujen laita.