Olen miettinyt tätä asiaa, ja ainakin Navteqillä on (tunnen siellä töissä olevan) herätty samaan ongelmaan: missä menee raja erikseen merkittävälle kevyenliikenteen väylälle? Navteqin käytäntö toistaiseksi tilanteeseen on ollut ilmeisesti se, että välissä pitää olla jotain konkreettista, kuten useita metrejä leveä ruohoalue, joka oikeuttaisi erilliseen väylään. Tämän säännön perusteella homma on karannut OSM:ssä käsistä, ja etenkin pääkaupunkiseudulla lähes jokaiselle tielle on tehty omat kevyenliikenteen väylät. Ideana ilmeisesti on järjestää tarkempia navigointiohjeita, joka onkin hyvä tavoite, mutta kartalla homma alkaa paikoin mennä sekavaksi. Kävelynavigoinnissa yksi tärkeimmistä jutuista on kuitenkin tietää, milloin kadun yli kannattaa mennä, jos vaikka seuraava ylityspaikka onkin usean kilometrin päässä ja kohteelle joutuu kävelemään takaisin päin.
Parhaitenhan homma menisi niin, että autotielle määritetään kevyenliikenteen väylien olemassaolo ja taso kummallekin puolelle erikseen, ja ylityspaikat hoidettaisiin nykyisillä suojatietageilla.
En oikeasti tiedä, onko tähän olemassa joitain käytäntöjä, valmiita aiheita tjs., joten olisin kiinnostunut kuulemaan asioiden todellisen laidan.
Peltilehmäajoradan ja kevyen liikenteen väylän erottaa toisistaan pelkkä katukivireunus. Peltilehmäväylästä erkanee sivuttaiskatu/tie ja autoliikenteen sujuvoittamiseksi (kevyen liikenteen turvallisuuden kustannuksella) risteysalueella kevyen liikenteen väylä työntäytyy “ulospäin”. Esimerkkinä Vaajakoskentien ja Halssilanrinteen risteys.
Ihan vain tällaisen tyhmän kysymys: mikäli Vaajakoskentien suuntainen kevyen liikenteen väylä merkittäisiin pelkäksi olemassaoloksi ja sen risteyskohta Halssilanrinteen kanssa pelkäksi suojatieksi, niin miten sujuisi jatkossa esim. pyöräilynavigointi? Nythän kaksi valtakunnallista pyörämatkailureittiä on merkitty kevyen liikenteen väylälle ja ylittävät Halssilanrinteen suojatiesaarekkeen kautta.
Esittämäsi toteutustapa toimisi mielestäni heikosti pyöräily/patikkanavigoinnissa. Navilaitteen pitäisi tuonkaltaisilla risteysalueilla osata ohjata kevyen liikenteen kulkija 15-20 metriä väylältä “sivuun”.
Tottahan se on. Pitääkö siis kaikki kevyenliikenteen väylät merkitä aina erikseen? Entä mikä jalankulkuluokitus (yes/designated/no) annetaan silloin autotielle?
Mielestäni vain avain foot/bicycle=no on tarpeen, kun tiellä/kadulla on erillinen kieltomerkki. Muissa tapauksissa tiellä/kadulla saa kävellä/pyöräillä, eikä sitä tarvitse kait erikseen avaintaa? Ja jos kevyen liikenteen väylä kulkee vierellä (avaimella foot/bicycle=designated/yes), ei peltilehmäväylälle kait kuitenkaan tarvita pyörälläajo/jalankulkukieltoa? Tai ehkä tarvitaan, koska navilaite ei välttämättä osaa silloin ohjata kevyen liikenteen väylälle?
Toisinkin päin pitäisi ehkä merkitä, eli jalkakäytävälle ajoneuvokielto. Viime tai toissavuonna bussikyydissä istuessani navilaite ohjasi bussin ajamaan jalkakäytävää pitkin.
Eikö footpath/cyclepath estä automaattisesti autoilun? Onko “no” kielto vai suositus? Olen huomannut, että navi ohjaa autotielle aika helposti, jos kävelyä/pyöräilyä ei ole estetty, siksi olen itse merkkailut autoteillä, joiden viereen olen kevyenliikenteen väylän piirtänyt, kävelyn ja pyöräilyn kielletyksi.
Mielestäni foot=no tai bicycle=no on väärin, jos tiellä ei ole vastaavaa kieltomerkkiä. Tieliikennelaki ei kiellä ajoradalla pyöräilyä. Tieliikenneasetuksen mukaan lyhyellä matkalla ei ole pakko käyttää ajoradan vasemmalla puolella olevaa kevyen liikenteen väylää, jos on turvallisempaa käyttää ajorataa.
Wienin sopimuksen mukaan yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää ei ole lainkaan pakko käyttää. Ainoastaan pyörätien (jolla jalankulku on kielletty) käyttöä voidaan velvoittaa. Saksassa (ja oletettavasti muissakin saksankielisissä maissa) pyörätiet ovat pääsääntöisesti yksisuuntaisia, jolloin pyörätiepakko saattaa jopa lisätä turvallisuutta.
Garminin laitteet huijaavat pyöräily- ja kävelynavigoinnissa. Ne ottavat kevyen liikenteen väylät huomioon vain reitin alku- ja loppupäässä (ensimmäiset ja viimeiset pari kilometriä). Keskivaiheen ne reitittävät ’autoteitä’ pitkin. Jos niillä on pyöräily kielletty, niin sitten kierretään kymmenien tai satojen kilometrien sakkolenkki pienempiä teitä pitkin. Näin käy helposti esimerkiksi tiellä 45 Tuusulan Hyrylässä.
Annetaanko navien siis reitittää autoteiden kautta vai voiko tälle tehdä jotain? En tosiaan itse tarkasti tiedä noiden no/designated/yes käytöstä mitään välttämätöntä tarkempaa, sillä suomalaista käytännön tietoa ei tunnu löytyvän mistään.
Pyöräilyreitityshän on reititysalgoritmin ongelma, jota ei voi ’korjata’ muokkaamalla kartta-aineistoa. Ehdottamasi kaltainen muokkailu on ’mapping for a renderer’ eli moitittavaa.
Pitkän matkan kevyen liikenteen reititys on täysin erilaista kuin moottoriajoneuvoliikenteen. En tiedä sinusta, mutta minä suosin pieniä tai hiljaisia teitä sekä vältän Suomessa tyypillistä pyörätieghettoa (sisään vedettyjä risteyksiä, vaarallisia tunneliristeyksiä, reunakiviä yms.). Säätilakin vaikuttaa. Kuivalla kelillä voi käyttää tasaisia metsäpolkuja, mutta sateen jälkeen ne menevät mutavelliksi. Talvella rajoitteita on vielä enemmän. Ehkä jokin OsmAnd voisi joskus osata ottaa kaiken tuollaisen huomioon, mutta en usko, että suljetun lähdekoodin navigaattorit koskaan ovat täysin käyttökelpoisia.
Eli mikä arvo annetaan autotien jalankulku- ja pyöräilyoikeuksiksi?
Ei täydellistä navigaattoria ole olemassa nyt eikä varmaan pitkään aikaan, jos koskaan. Itse käytän pyöräillessäni juuri tämänkaltaista reittiä, joka menee kotipaikkakuntani suhteellisen ison tien vieressä. Ylitykset/alitukset ovat suurimmaksi osaksi alikulkuja tai ainakin liikennevalo-ohjattuja. Pyörätie on leveä ja hyväkuntoinen, se aurataan talvisin ja on muutaman kymmenen metrin päässä autotiestä. Tampereella keskustassa pyöräily on aikamoista unelmaa. Muista kaupungeista en tiedä.
Valitettavasti olen huomannut sellaisen asian, että pyöräily- ja kävelynavigaattorit laskevat nopeutta autoille annetun nopeusrajoituksen ja tieluokan mukaan, mitkä eivät siis mitenkään vaikuta pyöräily- tai kävelynopeuteen. Toivottavasti näihin asioihin saadaan nopeasti korjausta.
Tämä on vain minun mielipiteeni: Jos liikennemerkki kieltää jalankulun tai pyöräilyn, niin silloin foot=no tai bicycle=no. Highway=motorway kieltää kevyen liikenteen, joten moottoriteille ei erillistä kieltoa tarvitse merkitä. Valtateillä (highway=trunk) noita kieltoja voi merkitä, ei kai muualla?
Suomen laki kieltää jalankulun vain moottoritiellä tai jos tiellä on erikseen kieltomerkki. Esim. kaupunkien välisillä valtatieosuuksilla kävely on täysin sallittua, vaikka vieressä olisikin erillinen kevyenliikenteen väylä (järkevyydestä voi sitten olla montaa mieltä). Kyse on nyt siitä, halutaanko ajatella lain vai käytännön näkökulmasta.
Mutta eikös ainakin jalkakäytävää ole käytettävä jos sellainen on (mutta en tiedä voiko jalkakäytävää ja kev.liik. väylää samaistaa tuon suhteen)? Ja tien ylityskään ei ole ihan mistä vaan sallittua (jos lähellä on suojatie tai risteys siitä kohtaa pitäisi ylittää, Mutta “lähellä” ei ole määritelty missään).
Noita auraustietoja on muuten kerätty snowplowing=yes/no tagilla, pääkaupunkiseudulla niitä on aika paljonkin jo cycle ja footwaylla. …Ehkä niitä joku routeri alkaa jossain vaiheessa hyödyntämäänkin (eräiden omien virityksien lisäksi).
Hiukan tätä keskustelua sivuava huomio: muistakaa muuten kanssa laittaa moped=no jos on pyöräkieltomerkki ajoradalla, niillä on isommilla teillä jonkun verran mopojen kannalta merkitystäkin.
Saispa nämä mopedit, snowslopingit suoraan Potlatchiin, vaikkakin kyllä ne aika helposti sieltä Advanced-näkymänkin kautta lisäilee.
Oikeusoppineen perheenjäseneni mukaan valtatiellä saa kulkea kävellen aivan vapaasti liikennesääntöjä noudattaen, vaikka vieressä kulkisi kevyenliikenteenväylä, ellei kävelyä/pyöräilyä ole kielletty erillisellä kieltomerkillä. Eihän siinä mitään järkeä ole, ja tuntuu aivan typerältä, mutta kyllä niitä porsaanreikiä laista aina löytyy. Tosin joskus valtatien käyttö voi olla välttämätöntä esim. sivutielle päästäessä.
