Kaupunginosien rajat

skela · 2009-04-23T19:43:45.000Z

Vantaan Korsossa päin ei näytä olevan kaupunginosien rajoja. Vantaan kaupungin rajat on näköjään määritelty relaatioiden avulla. Vantaan itärajahan on myös Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaraja. Hämeenlinnassa on määritelty kaupunginosien rajat hieman eri tavalla, käyttämättä relaatioita.
Haluaisin kaupunginosien rajat karttaan sillä tavalla, että reitityspalvelujen osoitehaku voisi helposti tietää, mihin kaupunginosaan (tai postinumeroalueeseen) tai kaupunkiin mikäkin tie kuuluu. Mkgmap-ohjelmahan osaa tehdä osoitehakemiston, mutta siinä tiet yhdistetään lähimpään paikannimi-solmuun. On ollut puhetta siitä, että se voisi jatkossa hyödyntää alueiden rajoja.
Onko kenelläkään ajatuksia siitä, miten rajat kannattaisi määritellä, jotta niiden määrittämien alueiden automaattinen käsittely olisi mahdollisimman helppoa?

Mursti · 2009-04-29T16:43:09.000Z

Mistä nuo rajat ylipäätään tulevat? Olen yrittänyt maatiedostosta hieman katsella niiden lähteitä mutta järjestään kuntarajoista puuttuu lähdetieto. Antavatko kunnat/Maanmittauslaitos rajojen koordinaatit (Maanmittauslaitos tuskin antaa mitään - ainakin jos Kansalaisen karttapaikan käyttöehdoista voi jotain päätellä…)?

Tolstoi21 · 2009-04-30T20:16:34.000Z

Itsekin mietin mistä nykyiset, tarkat rajat on saatu. Selvittelin karttaan itse jossain vaiheessa Keravan ja Sipoon sekä Keravan ja Vantaan rajoja Ahjon ja Savion-Koivikon alueelta sekä Vantaan ja Sipoon rajoja Porvoontien ja Lahdentien kohdalla etsimällä fyysisiä rajamerkkejä teiden varsilta ja paikallistuntemusta hyväksikäyttäen. Tällä metodilla on aika vaikea saada tarkkoja rajoja esiin.

Kaupunginosien rajathan saisi kyllä helpohkosti selville postinumeroita paikan päällä selvittämällä… Seuraan mielenkiinnolla mihin ratkaisuehdotuksiin täällä päädytään niiden merkkaamisesta.

Mursti · 2009-05-01T18:24:55.000Z

Kuvittelisin että jonkun rajan on oltava merkittynä way -elementeillä kartalla sillä relaatioita ei voi kiinnittää kuin olemassa oleviin node ja way -elementeihin. Jos sama raja on useampia rajoja (esim. kunta, maakunta, lääni) niin tällöin relaatio ilmeisesti on järkevin tapa liittää useampia tulkintoja samaan way-joukkoon.

Hierarkisen osituksen tapauksessa (joka hallintorajat ovat eli kaupunginosa voi olla vain yhdessä kaupungissa/kunnassa ja kunnan/kaupungin kaikki pisteet ovat jonkin kaupunginosan alueella. Kukin kunta/kaupunki voi taas vuorostaan olla vain yhdessä maakunnassa ja maakunnan kaikki pisteet ovat jonkin kunnan alueella. Sitten läänit, sitten maat…) järkevin mahdollisuus olisi merkitä way-elementeillä alimman tason rajat (eli kaupunginosat) ja sen jälkeen rakentaa relaatioilla loput rajat. Alin taso on joka tapauksessa oltava way-elementeillä merkattu.

Reitittämisestä en osaa sanoa mitään. Luulisi että sitten kun tieto joko way- tai relation -rakenteena on Karttaan viety niin kyllä se tieto myös ulos saadaan.

skela · 2009-05-07T12:08:47.000Z

Esitin sivuston http://kartta.vantaa.fi välityksellä pyynnön saada Vantaan kaupunginosien rajat käyttöömme, mutta viestiin ei vastattu. Täytynee yrittää jonkin ajan päästä uudelleen muuta kautta. Wikipediassa on näköjään Vantaan kaupunginosia esittävä kartta, mutta en onnistunut saamaan sen alkuperäistä tekijää selville. Lisäksi kartan tarkkuus lienee meille riittämätön.

Mursti · 2009-05-08T06:49:32.000Z

Wikipediassa on myös Suomen kuntajakokartta ja muutamia muitakin Suomen karttoja. Mutta ennenkuin voi edes miettiä ovatko ne sisällöllisesti sopivia OSM:iin kopioitavaksi niin pitäisi selvittää niiden tekijänoikeudellinen asema. Toki nuo kartat on lisensoita GFDL:n alle mutta se ei tarkoita että kuvan tekjällä/tekijöillä olisi ollut oikeus se tehdä.

Toivottavasti olen väärässä mutta en keksi yhtäkään tapaa tehdä Suomen kuntakarttaa rikkomatta jonkun tahon (Maanmittauslaitos, Karttakeskus, asianomainen kunta, …) tekijänoikeuksia Tietääkseni yksikään niistä tahoista joilla tarvittava tieto kunta- ja kaupunginosarajojen piirtämiseksi olisi, ei ole tuota tietoa julkaissut (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) vapaaseen käyttöön.

Ilman kunnilta saatavaa tietoa (koordinaatit tai hyvin tarkka kartta) siitä mitkä niiden rajat ovat ei ole muuta keinoa kuin jäljentää jokin kartta. Kartta luetaan yleensä teokseksi jonka suoja-aika on siten 70 vuotta (jos jäljennetty kartta on julkaistu ilman tekijän nimeä/nimiä). Nyt voi sitten kukin tykönänsä miettiä kuinka Wikipediaan on saatu Suomen kartta kuntarajoilla käyttäen pohjana vuonna 1939 tai aiemmin julkaistua karttaa

Mursti · 2009-05-08T07:23:56.000Z

En keksi kuin yhden tavan tehdä laillinen kunta- ja/tai kaupunginosakartta: jostakin on löydettävä rajakoordinaatit sisältävä luettelo jonka luettelosuoja on rauennut. Tämä tarkoittaisi että luettelo pitäisi olla julkaistu ennen 1.1.1983 (Säädös 3.4.1998/250 http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/1998/19980037.pdf)).

Tämän koordinaattiluettelon perusteella voisi piirtää rajapolygonit vuodelle 1978. Tämän jälkeen voidaan yrittää konstruoida tämän hetken kartta. Kuntakartan tapauksessa tilanne ei olisi aivan mahdoton, sillä kuntarajoja on muutettu vain 1984 (Pello, Yli-Tornio, Kestilä, Vaala), 1991 (Kestilä, Vaala), 2001 (Liminka, Lumijoki, Rantsila, Tyrnävä) ja 2009 (Helsinki, Sipoo, Vantaa) (Vuoden 1984 Mikkelin ja Mikkelin maalaiskunnan rajamuutokset “neutraloituivat” 2001 kun Mikkelin maalaiskunta yhdistyi Mikkeliin). Kuntaliitoksethan menevät yhdistämällä kuntia eli vain poistamalla rajoja.Rajamuutoksiin osallisten kuntien lukumäärä on kaikkiaan 11.

Kaupunginosakartat ovat luultavasti vaikeampia sillä varsinkin kasvukeskuksissa on uusia alueita rakennettu kovasti viimeisen 30 vuoden aikana

alv · 2009-05-08T21:28:38.000Z

Mursti:

Tämän koordinaattiluettelon perusteella voisi piirtää rajapolygonit vuodelle 1978. Tämän jälkeen voidaan yrittää konstruoida tämän hetken kartta. Kuntakartan tapauksessa tilanne ei olisi aivan mahdoton, sillä kuntarajoja on muutettu vain 1984 (Pello, Yli-Tornio, Kestilä, Vaala), 1991 (Kestilä, Vaala), 2001 (Liminka, Lumijoki, Rantsila, Tyrnävä) ja 2009 (Helsinki, Sipoo, Vantaa) (Vuoden 1984 Mikkelin ja Mikkelin maalaiskunnan rajamuutokset “neutraloituivat” 2001 kun Mikkelin maalaiskunta yhdistyi Mikkeliin). Kuntaliitoksethan menevät yhdistämällä kuntia eli vain poistamalla rajoja.Rajamuutoksiin osallisten kuntien lukumäärä on kaikkiaan 11.

Finlexiä selaamalla löysin aiempia muutoksia - kunnat ovat muuttaneet keskinäisiä rajojaan myös siirtämällä kiinteistöjä kunnasta toiseen, usein vastavuoroisesti. Kiinteistöt on noissa (taisi olla valtioneuvoston tai ministeriön päätöksiä) yksilöity vain jollain kiinteistötunnuksella, jonka rajaan ei tekstissä edes viitata vaan sen on maanmittauslaitos vain joskus määrittänyt. Kunnat on ilmeisesti muodostettu hyvin kauan sitten pääosin seurakuntien rajojen mukaan, jotka taas on vedetty jopa ruotsin vallan aikana (oletettavan epätäsmällisesti vaikka karttoja 1800-luvun arkistoistakin löytyy) ja sittemmin maanmittauslaitos on ne, no, mitannut.

Kuitenkin kuntarajoista löytyy muistaakseni maanmittauslaitokselta A4-pdf jossa lupa (jotakuinkin) vapaaseen käyttöön - sen tarkkuus ei vaan riitä oikein mihinkään eli vaikka pdf:n vektoreista onkisi ruutukoordinaatit ja muuntaisi todellisiksi koordinaateiksi, mutkia jäisi pois ja virhettä voisi tulla ehkä jopa kilometritolkulla - tästä lienee wikipedian kartta pienennetty.