Oulun seudulla on 1.10. alkamassa kuntaliitoksia valmistelevia katujen nimien vaihtoja. Noita uusia nimiä olisi mukava saada päiviteltyä OSMiin kohtuu ripeesti. Onko kukaan pohtinut tuohon mitään näppärämpää konstia kuin pieni OSM-konekirjoittaja?
Näin minä olen tehnyt, kun Jyväskylän vuoden 2009 kuntaliitoksessa katujen nimiä muutettiin ei pelkästään liitoskunnissa (kaupunki, mlk ja Korpilahti), vaan myöskin naapurikunnissa Muurame ja Toivakka. Ja bonuksena vielä Säynätsalon katunimistöäkin. Kirkkoteitä esimerkiksi oli kuusi, joista yksi jätettiin ennalleen entisen maalaiskunnan Vaajakoskella.
Mielestäni vanhat nimet kannattaa dokumentoida old_name -avaimella. Niistä huokuu historian havinaa. Hannanteitä oli kaksi. Molemmat liittyvät Suomen ensimmäiseen naispuoliseen kauppaneuvokseen Hanna Parviaiseen. Hänen mukaansa nimetyt tiet löyty(i)vät Jyväskylän Kuokkalasta (asuintalon johdosta) sekä Säynätsalosta (sahalaitoksen ja ympäröivän yhdyskunnan johdosta). Kuokkalan Hannantie muutettiin mitäänsanomattomaksi Ryytitieksi.
Oikein, vanhat nimet pitäisi todella tarkkaan laittaa talteen old_name tagiin. Jälkeenpäin niiden takaisin kerääminen on huomattavasti isompi operaatio kuin tehdä se tuossa vaiheessa. Ennen pitkää osm on ainoa noistakin tietävä tietolähde suomessa kun muut toimijat ilmeisesti jyräävät kantansa uusimmilla ja hienoimmilla nimillä aina aika ajoin.
Tutkiessa vanhoja asioita joutuu välillä ratkomaan missäs joku tie onkaan sijainnut niin onhan se kiva jos nuo suoraan saisi yhdestä paikasta eikä joutuisi arpomaan kaikenmaailman selostuksista joita ei ehkä edes ole tarjolla jokaisen nimen kohdalla. Myös vanhat paikannimet olisivat hyödyllisiä samasta syystä.
Muita käyttökohteitakin luulisi posti/pelastuspuolelta löytyvän vaikka heillä toki saattaa olla omat suljetut rekisterinsä noista, ainakin toivottavasti. MML:hän on sitä ylikirjoittajien joukkoa että jos sieltä vaan päivittää niin kaikki menee sileäksi tasaisin väliajoin.
Kyselinkin jo tästä Oulun kaupungilta keväällä. Tarjosivat linkit noihin aineistoihin, eikä ollut mitään niiden lähteenä käyttämistä vastaan. Sehän ei tietysti vielä riitä jos halutaan oikein arpoa, mutta itse ajattelin ihan käsin noita päivitellä kunhan 1.10. tulevat voimaan. Jos joku keksii näppärämmän tavan niin eipä sekään haittaa.
Voisi kai noita paikkakuntalaisena olla mukana päivittämässä.
Aika rankka copyrightin tulkinta, jos kadunnimilistaa ei saisi/uskaltaisi käyttää tietolähteenä kartanpiirrossa. Jos kadunnimilistaa kopioi, lopputulos on kadunnimilista. Jos lopputulos on joku muu, tuskin voidaan soveltaa kopiosuojaa. Kohta kai joku väittää, että kadun varrella olevaa kadunnimiviittaa ei saa tässä käyttää, kun sen ilmiasulla on coyright / mallisuoja / muu…
Käsittääkseni copyrightia ei alunperin ole säädetty tiedonpanttaustarkoitukseen.
Tekijänoikeuden sijasta kadunnimilistan kopion jakelussa voisi tulla kyseeseen luettelosuoja / tietokantasuoja, tosin tuskin tässä tapauksessa. Mutta toisaalla tuolla kai saattaa olla jotakin merkitystä, eikös Posti, korjaan Itella, edelleenkin vakavissaan ole sitä mieltä, että postinumerot ovat heidän proprietary dataa, ja postinumeroluetteloa ei saa levittää kukaan muu kuin Itella? Tosin olikohan tästä nyt jokin lakimuutoshanke tms. menossa.
You cannot copyright fact: http://www.google.fi/search?q=cannot+copyright+fact
Tästä syystä esim. tietokannoilla (niiden tiedolla) ei ole samalla tavalla copyright suojaa (kuin jollain taiteellisella teoksella). Niiden tekemiseen, tiedon keräämiseen ym. työhön saa suojan, mutta ei siis tietoon (faktaan) itseensä.
Sitä en tiedä, voidaanko asiaa soveltaa tässä. Jotenkin on sellainen tunne, että tässä on kyse jonkinlaisesta faktan kaltaiselta.
Olisi helpompaa, jos kaikki Suomen hallinnossa (valtio kunnat ym. verovaroin toimivat) tuotettu ei-salainen tieto olisi public doman. Tämä olisi varmaan se ainoa asia jossa USA:sta kannattaisi ottaa mallia.
Sivumennen sanoen, juuri siihen tarkoitukseen se kaiketi alunperin on luotu Euroopassa painokoneen käyttöönoton jälkeen, kuninkaat/vallanpitäjät ovat halunneet säännellä painamista. Tosin sittemmin (ainakin USA:n perustuslain säätämisestä 1787 lähtien) ajatuksena on ollut edistää uusien töiden luomista.
Copyright initially was conceived as a way for government to restrict printing; the contemporary intent of copyright is to promote the creation of new works by giving authors control of and profit from them.
USA:n perustuslaki (1787):
To promote the Progress of Science and useful Arts, by securing for limited Times to Authors and Inventors the exclusive Right to their respective Writings and Discoveries.
Postinumeroaineisto on muuten sikäli mielenkiintoinen, että postitoimipaikka on usein kunta, siis kunnan nimi. Meillä täällä Vesilahdessa on ainakin yksi katu/tie, jonka postitoimipaikka on Lempäälä. Ja kun siellä vielä on samanniminen tie, niin sekannuksia taatusti tulee. Esim. navigaattorit perustuvat kunnan nimeen, mutta osoitteessa on postitoimipaikka. Hehe. Luulisi, että asia kannattaisi selkeyttää siten, että postitoimipaikat seuraisivat kunnan rajoja ja postinumerot vaikkapa kylien rajoja ja sitten tietysti erikoistapaukset erikseen, kuten vaikkapa Nokia (se yritys joka tunnetaan nykyään parhaiten kameramarkkinoinnistaan), jolla on oma postitoimipaikka.
(Muoks: Korjaan, englanninkielinen Wikipedia tietää kertoa: “Postal codes were first introduced in the Ukrainian Soviet Socialist Republic in December 1932,[1] but the system was abandoned in 1939.” )
Kotiosoite ei ole “luettelo”. Tässä lienee luettelosuoja olisi ainoa mikä voisi tulla kyseeseen.
Tuo linkattu lista sanoo kuitenkin selvästi “päätös”, joten se kyllä taitaa olla ihan sillä tavalla julkinen lain vaatimuksesta että voisi siitä laittaa osmiin kysymättäkin (tai näin käsitteekseni olen ymmärtänyt että asia on tulkittu päätöksien ja pöytäkirjojen yms. osalta).
Mutta toisaalta vaikka tuollaiset kyselyt olisivat “turhia” on niissä se bonuspuoli että siinä sitä kautta voi syntyä yhteyksiä ja tunnettavuutta osmille kunnissa, mistä voi myöhemmin olla hyötyä jos vaikkapa jotain muuta aineistoa alkaa kyselemään (tai kuntaa itse alkaa kiinnostaa miten osmia voisi hyödyntää “suoraan”, tms).
Yksi vaihtoehto olisi laittaa nuo nimet jo nyt vaikkapa new_name=x tagiin. Ja sitten 1.10. tehdä helpohko muunnosoperaatio:
name=x → old_name=x (tietenkin tarkistaen ettei jotain jo olemassa olevaa old_name:a ylikirjoiteta, sellainen way jolla on jo old_name täytyy ensin hoitaa käsin), new_name=x → name=x. Tuo key:n vaihto menee simppelisti ainakin josmilla kun ovat kaikki halutut kohteet valittuna yhdellä kertaa (searchilla taas löytää new_name=* way helposti).
“Copyright” ja “panttaaminen” eivät taida tarkoittaa samaa asiaa. Copyright liitetään luovaan työhön ja sillä suojellaan luovaa työtä. Tiedon panttaamisella tarkoitetaan sitä, että tietoa ei jaeta (ei esim. aseteta luettavaksi). Hallinto on tunnetuin tiedon panttaaja, koska juurikin hallinnon pitäisi olla avointa ja läpinäkyvää ja kaiken mitä hallinto tuottaa, mistä sopii ja mistä on keskusteltu, pitäisi olla meidän alaisten nähtävissä, kuultavissa ja luettavissa. Näinhän ei ole ja usein syyksi kerrotaan “asioiden olevan kesken” tai jotain sen suuntaista. Yksityisellä puolella tiedon panttaaminen on normaalia, koska kyseessä on kilpailukyky ja sen säilyttäminen, liikesalaisuus. Hallinto on tainnut rinnastaa tässä itsensä yritykseen, mikä on huolestuttavaa.
Se, että jollain on copyright, ei tarkoita sitä, etteikö se voi olla näkyvillä ja esillä. Mutta sitä ei voi luvatta kopioida, sitähän tuo termikin suoraan sanoo.
Käyn nimet käänteisessä järjestyksessä Välitie → Ahontie, ja laitan uuden nimen tagiin new_name ja noteksi että nimi vaihtuu 1.10.2012. Jos katua ei löydy Osmista tai kadulle ei löydy ollenkaan nimeä Osmista, en lisää näitä.
edit:
Tämä on tehty, Oulun osalta kategorian 1 new_namet on lisätty.
Toisaalta ihan turhaanhan tätä tehdään. Toisessa ketjussa suunnitellaan kovasti osm katujen korvaamista jo vanhentuneella mml aineistolla, jolloin vanhat nimet taas jyrää nuo uudet.