Aloitin kartoittamisen hieman yli viikko sitten, ja minua ärsyttää suuresti osoitteiden merkinnän epäselvyys useamman asukkaan osoitteissa. Eri tapoja merkitä esimerkiksi Kiltakuja 1 A olisi asettaa rakennuspolygoniin addr:unit=A, tai asettaa sisäänkäyntiin addr:unit=A ja rakennuspolygoniin Kiltakuja 1, asettaa osoite sekä sisäänkäyntiin että taloon… Olen mielestäni löytänyt hyvän kompromissin talokirjaintägäyspulmaan. Pyydän palautetta!
Pääidea: Osoitetietoja (addr:street, addr:housenumber) duplikoidaan mahdollisimman vähän. addr:housenumber-kenttään merkitään talonumeron lisäksi rappukäytävä/talokirjain, eikä addr:unit-tägiä käytetä. Jokainen objekti, joka käyttää addr:*-avainta, tarjoaa enemmän informaatiota verrattuna sitä ympäröivään/kattavaan objektiin (esim. Kiltakuja 3 A on addr:housenumber=3 A, ja se on osa As Oy Kiltakuja 1 -aluetta, jolla on addr:housenumber=3).
Tämä estää tuplaosoitetulokset reitityspalvelimissa ja renderöinneissä. Jokainen haettava osoite on sijainniltaan yksiselitteinen.
Merkintäohjeet kategorioittain:
Omakotitalot
Rakennuspolygoni: Täydellinen osoite (addr:street, addr:housenumber).
Sisäänkäyntipiste: Ilman osoitetietoja. On selvää, mihin osoitteeseen sisäänkäynti johtaa, reitittimet pyrkivät kohti entrance=* nodeja automaattisesti.
Perustelu: Koko fyysinen rakennus muodostaa yhden asunnon, ja koko rakennus ja vain koko rakennus muodostaa selvästi tämän osoitteen (esim. omakotitalo addr:street=Saunamäentie; addr:housenumber=1 A). Kun kuvittelen omakotitalo-osoitetta, en kuvittele vain etuovea, vaan koko taloa.
Pari- ja rivitalot
Rakennuspolygoni: Huoneistot jaetaan väliseinien kohdalta erillisiksi osapolygonieiksi. Koko rakennuksen voi merkitä kirjaimella, jos se on osa usean rivitalon osoitetta (esim. jos yksi huoneisto on Saunamäentie 4 B 3, sen ja muut rivitalon huoneistot kattava rakennus on addr:housenumber=4 B). Jos selvä huoneistojako ei ole mahdollista, käytetään kerrostalojen merkintätapaa.
Osapolygonit (yksittäiset asunnot): Täydellinen osoite jokaisessa erillisessä osassa.
Sisäänkäyntipisteet: Sama kuin omakotitaloissa.
Perustelu: Tämä vastaa fyysisiä rakenteellisia rajoja ja kuvastaa selvästi asuntojen itsenäistä hallintaa/omistajuutta. Mahdollistaa sen, että renderöinnissä jokaisen rivitalon asunnon päällä näkyy osoitemerkintänsä.
Kerrostalot, 1 pääsisäänkäynti porrasta/yksikköä kohden
Rakennuspolygoni: Ilman osoitetietoja (vain building=apartments ja muut tarpeelliset tägit).
Sisäänkäyntipiste: Täydellinen osoite (addr:street, addr:housenumber) +entrance=staircase.
Perustelu: Tämä tarjoaa ovikohtaisen navigointitarkkuuden reitittimille, eikä ota kantaa asuntojen sijainteihin kerrostaloissa, joissa on usein kompleksit asuntojaot. Mielestäni porraskäytävä on kerrostalon merkittävin elementti kerrostalo-osoitetta kuvatessa, ja sisäänkäyntinode kuvastaa sen sijaintia.
Kerrostalot, 2 tai useampi samanarvoinen sisäänkäynti porrasta/yksikköä kohden
Rakennuspolygoni: Täydellinen osoite (addr:street, addr:housenumber).
Sisäänkäyntipisteet: entrance=staircase + ref=, jossa ref:in arvo on sisäänkäynnissä lukeva kirjain/numero.
Perustelu: Tämä on erikoistapaus aiemmasta säännöstä. Tämä välttää yhden sisäänkäynnin suosimista ja välttää duplikoitujen osotteiden syntymisen. Osoitteen pitäminen rakennustasolla mahdollistaa myös sen, että reitittimet voivat valita päämääräksi kätevimmän oven, sillä ne ovat rakennuksen kannalta samanarvoisia.
Tämä on yleisellä tasolla ehdottoman kannatettava idea! Yksi duplikaatio-ongelma (postauksen vierestä, mutta liittyen tähän yleiseen tavoitteeseen) on esim. kauppakeskusten sisällä olevien POI-pisteiden duplikaattiosoitteet. Käyttäjä @map_per tekikin tähän ongelmaan oman ratkaisuehdotuksensa taannoin. Tuo keskustelu on mielestäni tosi mielenkiintoinen myös!
Ehdotuksessasi on paljon hyviä pointteja, ja yhdenmukaistamista osoitekäytännöissä tarvittaisiin! Ehkä itse suhtaudun kuitenkin esim. addr:unit -tagista luopumiseen sisäänkäyntipisteessä vähän skeptisesti. Siitä luopuminen vaikeuttaisi kyllä yhdenmukaistamista, koska—ehdotuksesikin mukaisesti—tarvittaisiin joka tapauksessa muutama erikoistapaus. Toinen, spesifi, ongelma on rakennukset, joilla on kaksi osoitetta. Tällöin myös jokaisella rapulla on samat kaksi osoitetta. Ainoa tapa, jolla tätä informaatiota ei tarvitse duplikoida on oma piste rappukäytävälle (jolla addr:unit) ja kaksi osoitepistettä rakennuksella (tai toinen osoite polygonilla). Itse satuin asumaan aikoinaan Helsingissä Mannerheimintiellä tällaisessa talossa. Koska Mansku on hyvin pitkä katu, eteläpäässä ollaan aivan eri kaupunginosassa kuin pohjoispäässä. Risteävän tien osoite kertoi vieraille heti, missä päin Stadia oikeasti budjataan (Tölikässä, melkein Ruskiksessa eikä missään Skillarilla ).
Voi tietysti olettaa, että kantava väliseinä on aina suora, eikä se sijaitse ikkunan kohdalla. Mutta nämä ovat oletuksia ja polygonin jakaminen siten vähän vaikeaa. Mahdotonta se on pienkerrostalojen kohdalla, joissa siis rappukäytävä johtaa aina vain yhteen huoneistoon, mutta huoneistot ovat (ainakin osittain) päällekkäin.
Tässä tullaan tosiaan ongelmaan yhdenmukaistamisen kannalta. Ja sitten päälle tapaukset, joissa samalla rapulla on kaksi osoitetta, josta yllä mainitsinkin.
Harrastan itse huvikseni OSM datan kanssa leikkimistä ja QGIS-ohjelmakin on harrastekäytössä. Mutta kiinnostaisi tietää dataa ihan oikeasti hyödyntävien näkökulmasta: kuinka helppo esimerkiksi osoitedata on käsitellä tai lisätä juurikin esim. sisäänkäynnin addr:unit-pisteelle rakennuspolygonissa oleva tai sen sisällä olevan osoitepisteen muu osoitedata? Onko tämä datan jatkokäsittelyn kannalta hankalakin rasti?
Mutta: kaikki yllä vain nopea ensireaktioni. Kiitos mielenkiintoisesta avauksesta. Olisi kiinnostavaa kuulla muidenkin mielipiteitä!
Kerrostaloissa on suht normaalia olla osaan asunnoista (tai katutason liikehuoneistoista) oma sisäänkäynti. Nämä voisi toki mäpätä kuten muutkin sisäänkäynnit, mutta ilman entrance=staircasea.
Luhtitalon eri variaatiot olisi mutulla sovellettavissa jos myös em. sääntö on käytössä. Avoinkin portaikko olisi ”sisäänkäynti” jne.
Vaikka rivariyhtiössä olisi useampi kuin yksi asuinrakennus, rakennuksilla ei välttämättä ole mitään yksilöivää tunnistetta. Ohjeessa voisi ottaa ehkä kantaa merkattaisiinko rakennukseen tässä tapauksessa jotenkin mitkä asunnot siinä on (Turmiontie 1 as 1-6), vai tuleeko yhtiön joka asuinrakennukselle sama osoite (Turmiontie 1).
Ensimmäinen tapa toimisi fallbackina, jos asuntojen/sisäänkäyntien tarkka paikka tai järjestys ei ole selvillä: esim. paritalon sisäänkäynnit ovat sisäpihalla, eikä kadulta käsin ole mahdollista selvittää kumpi on asunto 1 ja kumpi 2. Tai edes näe missä ne sisäänkäynnit on.
En ihan tiedä onko rivi-/paritalojen osapolygoneista tässä hyötyä. Niitä väliseinien paikkoja ei ole ihan helppo selvittää, ja siinä tulee vähän se, että miksi ne ylipäätään pitäisi tehdä eri tavalla kuin kerrostalot. Etenkään kun yhdessä taloyhtiössä (osoitteen numero-osassa) voi olla sekä rivari- että kerrostalorakennuksia.
Vaikka rivariyhtiössä olisi useampi kuin yksi asuinrakennus, rakennuksilla ei välttämättä ole mitään yksilöivää tunnistetta. Ohjeessa voisi ottaa ehkä kantaa merkattaisiinko rakennukseen tässä tapauksessa jotenkin mitkä asunnot siinä on
Tässähän voisi olla hyötyä tunnisteesta addr:flats. Havaintojeni mukaan sitä käytetään lähinnä rappukäytävien pisteissä, mutta eikös tuollaisen voisi myös rakennukseen heittää mainitsemissasi rivaritilanteissa ja miksei esim. yhden rappukäytävän sisältävissä kerrostaloissakin, mikäli oven sijaintia ei tunneta tms.
).